Kohopenkit

Kohopenkit

Kohopenkin ideana on luoda kasveille mainiot kasvuolosuhteet korottamalla kasvupaikka ympäristöään korkeammalle ja kasaamalla pohjalle kompostoituvaa ainesta, jolloin kasvupaikka lämpenee ja tuottaa ravinteita. Kohopenkissä kasvit saavat enemmän valoa ja hoito helpottuu, kun kasvit ovat erillään muusta ympäröivästä kasvillisuudesta ja hiukan ylempänä. Kun kohopenkissä on laidat, puhutaan lavaviljelystä tai yksinkertaisimmillaan viljelylaareista, jolloin kehikko saatetaan täyttää pelkällä mullalla. Tällaisen kasvimaan voi perustaa melkein minne vaan.

Reunat

Kokopenkin reunat kannattaa tehdä luonnollisesta, myrkyttömästä ja kestävästä materiaalista. Kauniita penkkejä saa puusta, kivestä, tiilestä ja vaikka pajusta punomalla. Oma kulttuurinsa on kuljetuslavojen kaulusten käyttö, joiden mahdollisuuksista löytyy omaa kirjallisuuttaankin. Kannattaa ehdottomasti kartoittaa kierrätysmateriaalien käytön mahdollisuus ennen kuin ostaa uutta rakennusmateriaalia tai peräti valmiita kehikoita.

Kompostoituva lämpölava

Kasvukautta saa pidennettyä lämpölavalla, jossa kehikkoon käytännössä perustetaan komposti pohjalle, jonka päälle laitetaan kasvumulta. Komposti lämmittää lavaa aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä. Reunojen ansiosta kasvit ovat suojassa tuulelta ja penkki on myös mahdollista kattaa lasilla tai muovilla. Lavaa voi käyttää keväällä taimikasvatukseen ja syksyllä hallansuojana. Lavan päälle saa myös harson suojaksi tuholaisilta tai kylmältä.

Harjuviljely

Toisaalta kohopenkin voi perustaa ilman reunuksiakin, jolloin myös alaosat ovat viljelykäytössä.

Me halusimme lähteä ensimmäiseksi kokeilemaan reilumpikokoista harjuviljelyä, jollaista esimerkiksi itävaltalainen permakulturisti Sepp Holzer on kehitellyt saksalaisen harjuviljelyperinteen pohjalta. Holzerin harjut rakennetaan reilulla otteella paksuista puunrungoista yli metrin korkuisiksi ja jopa parin metrin levyisiksi (saksaksi Hügelkultur). Hän on todennut, että mitä paksumpia runkoja käytetään sen parempi. Meillä Iso-orvokkiniityllä on käytössä muutaman sentin läpimittaisia jo joitakin vuosia lahoneita koivun, haavan ja lepän runkoja runsain mitoin. Luomunurmella olevalle pellollemme oli myös ihanteellista perustaa perinteinen harjuviljelmä, jossa maasta käännetyt nurmipaakut hyödynnetään kasaamalla ne puista tehdyn harjun päälle nurin päin. Paakkujen välit ja raot tasoitetaan irtomaalla, jota voi kaivaa kerroksen kuopan pohjalta nurmipaakujen alta.

Materiaalit ja perustaminen

Harjun teossa tai myös lämpölavaa rakennettaessa periaatteena on materiaalikerrosten kasaaminen karkeusjärjestyksessä niin, että karkein kerros tulee alimmaksi. Meidän harjut rakennettiin seuraavasti: alimmaksi 30-50 cm puunrunkoja mahdollisimman tiiviisti. Rungoista muotoillaan myös harjun muoto kasaamalla korkein kohta keskelle. Näiden sekaan heitimme vielä hevosen turvelantaa. Päälle kasattiin ylöskaivetut heinätuppaat juuriosa ylöspäin ja päälle vielä hevosenlantaa. Koko kasa tasoitettiin kuopan pohjalta kaivetulla maalla. Jos käytössä on vanhaa kompostia sen voi lattaa nurmipaakkujen jälkeen tasoittamaan pintaa ja päälle vielä hyvä ruokamultakerros, molempia noin 10 cm.

Erinomainen kohopenkin perustamisaika on syksyllä, jolloin on käytössä paljon hyvää materiaalia. Kohopenkkiin voi käyttää puutarhassa syntyviä kasvijätteitä ja puiden lehtiä, jotka tulevat päällimäisen ruokamullan ja vanhan kompostikerroksen alle. Syksyllä tehty komposti kannattaa kattaa hyvin talveksi, jotta kompostoituminen pääsee hyvin vauhtiin ja kasa lämpenee eikä ravinteita haihdu tai liukene lumien sulamis- ja sadeveden mukana.

Me jouduimme käytännön syistä perustamaan ensimmäiset penkkimme keväällä tai paremminkin alkukesästä. Ne tuli tehtyä myös aika kareasta materiaalista: vähän kypsyneestä hevosen turvelannasta ja kokkareisesta savimaasta. Onneksi saimme heti sateita ja savimaa pysyi kosteana eikä kovettunut, saatiin istutuksetkin tehtyä.

Sijoittaminen

Kohopenkki kannattaa sijoittaa suojaisaan ja valoisaan paikkaan. Sen voi hyvin perustaa kohtaan, jossa ei alunperin ole hyvää kasvumaata tai jossa kasvit muuten olisivat vaarassa tulla tallotuiksi. Korkean lavan suojissa ne pärjäävät erinomaisesti. Penkin voi myös eristää alla olevasta maasta tai perustaa vaikka asfaltille. Se kannattaa pitää mielessä, että lähellä olevat puut tai pensaat voivat kasvattaa ajan kanssa juuriaan penkkiin, joten liian lähelle niitä ei penkkiä kannata perustaa. Jos myyrät ovat ongelmana saa penkistä myyräsuojatun penkin pohjalle sijitettavan myyräverkon avulla.

Me sijoittelimme penkit suojaisalle etelään avautuvalle loivalle rinteelle. Penkkien paikat mitattiin tarkasti korkeuskäyriä pitkin. Ajatuksena on, että penkit imevät ylhäältä rinnettä alas valuvat vedet ja pysyvät näin kosteampina.

Koko

Penkki kannattaa tehdä itselleen sopiviin mittoihin. Siihen on yletyttävä hyvin tekemään kylvö-, istutus- ja hoitotoimenpiteitä. Käytännössä penkin sopiva leveys on 1m – 1,5 m. Siinä mielessä valmiit lavakaulukset ovat aika sopivia: FIN-lavan mitat ovat 1 m x 1,2 m ja EUR-lavan 0,8 m x 1,2 m. Lavakauluksen korkeus on 19 cm.

Ruukkupuutarha edustaa samaa ideaa pienimmässä mittakaavassa. Käytännössä kompostoituva penkki kannattanee perustaa vähintään noin 1 m x 1m kokoisena, kuten kompostikin, jotta se toimisi hyvin. Pienemmissä käytetään valmista kompostimultaa.

Me halusimme korkeampia harjuja ja saimmekin aikaiseksi 0,60 -0,80 m korkeita ja 1,5 m leveitä kekoja, toinen pituudeltaan 5 m ja toinen reilu 6 m.

Hoito

Lämpenevä kohopenkki saattaa kuivahtaa helposti varsinkin, jos se on pienehkö. Kastelusta siis kannattaa pitää huolta. Myös kattaminen vähentää kosteuden haihtumista ja vähentää kastelun tarvetta. Katemateriaalina voi käyttää vaikkapa olkea, nurmikonleikkuutähteitä tai lehtipuuhaketta. Havupuu saattaa olla liian hapanta.

Toisaalta suurikokoisen harjun pitäisi pidättää kosteutta aika hyvin, niin että kastelun tarve jopa vähenee. Sen saamme nähdä ensimmäisen kesän aikana. Meidän harjujemme savimaa pidättää myös hyvin vettä, joten toiveena on, että emme kesän mittaan joudu kovinkaan kattavaan kastelurumbaan.

Muutoin kohopenkkien pitäisi olla suhteellisen helppohoitoisia, kun rikkaruohoja on vähän.

 

Marja 17.6.2014

Mehiläisempää mehiläishoitoa 25.-26.3.2023

Mehiläisempää mehiläishoitoa 25.-26.3.2023

Kurssin ajankohta 25.-26.3.2023, molempina päivinä klo 9.00 - 14.00 Keväisestä Erkin pitämästä ”Mehiläisempää mehiläishoitoa ylälistapesillä” -kurssista on jo muodostumassa perinne – pidettiinhän ensimmäinen kurssi jo 2016. Toisaalta kokemus ja ajattelu mehiläisistä ja mehiläishoidosta karttuu ja - voisi kai sanoa – radikalisoituu. Vuoden 2023 kurssi tulee olemaan sisällöltään jo melko erilainen kuin 2016-21 kurssit eli aikaisempi osallistuminen ei ole lainkaan syy olla osallistumatta tälle kurssille. Osallistua voi millä taustatiedon tasolla hyvänsä vaikka toki jonkinlainen pohjatieto...

Meistä tuli LAND-keskus

Meistä tuli LAND-keskus

Iso-orvokkiniitty hyväksyttiin lokakuussa LAND-keskukseksi eli permakulttuuria esitteleväksi mallitilaksi. LAND on lyhenne sanoista learning (oppiminen), activities (toiminta), demonstration (esittely) ja network (verkosto). LAND-keskusten verkosto on saanut alkunsa...

lue lisää
Vihannesmaa

Vihannesmaa

Tänä keväänä kävi niin onnellisesti, että tyttäremme Pinja tuli meille kesätöihin valmistuttuaan agrologiksi kestävän maatalouden linjalta. Ensimmäisenä hommanaan hän on laittanut kuntoon vihannesmaamme. Kuvassa olemme talkoovoimin perustamassa kasvimaata. Yhden...

lue lisää

Tilaa Iso-orvokkiniitty blogi! /Subscribe To OurBlog!

You have Successfully Subscribed!