iso-orvokkiniitty maastokartta (Kansalaisen karttapaikka)
Luonto on tietenkin tärkeä osa Iso-orvokkiniittyä ja sen vaaliminen on yksi tavoitteistamme.
Kuten ilmakuvassa näkyy, pellon läpi kulkee kosteampi ”suonsilmäkkeinen” alue. Pelto on ollut useita vuosia vuokralla luomuviljelyssä ja se on vuosittain niitetty säilörehuksi. Uusiminen on tehty vain paikkauskylvöinä eli peltoa ei ole kynnetty vuosikausiin. Nyt siinä kasvaa monipuolinen palkokasvipitoinen nurmi. Palkokasveja edustavat ainakin niittynätkelmä, hiirenvirna, puna-, metsä- ja valkoapila. Heinäkasvejakin tuntuu olevan runsas lajisto, johon täytyy tutustua tarkemmin.
Metsäosuus on noin 450 metriä päästä päähän, mukaanlukien eteläpään nuori koivikko. Koivikko lienee istutettu päätehakkuun jälkeen 1990-luvun alussa ja sitä on harvennettu pariin otteeseen, viimeksi 2010-luvun alussa. Harvennuksessa syntyneet rangat on jätetty metsään, joten siivottavaa riittää – ja materiaalia kohopenkkeihin. Koivun lisäksi tässä osassa kasvaa pähkinäpensasta, jota on harvennuksissakin jätetty melko runsaasti kasvamaan, sekä haapaa ja harmaaleppää. Tammea on sekametsässä muutama, muuten tammea esiintyy vain taimina. Aluskasvillisuutena on ainakin mm kieloa, sananjalkaa ja hiirenporrasta, mutta osittain aluskasvillisuus on valon niukkuden takia vähäistä. Kallion päällä on melko paljon katajaa. Kalliot ovat siis rantakalliomme; suunnilleen nuoren koivikon ylärajalla on jääkauden jälkeinen ranta – lieneekö ollut Ancylusjärvi vai Litorinameri(?).
Vanhempi metsä on kuusivaltaista metsää, jonka keskellä on pähkinälehtomme. Metsän pohjoisosassa on melko paljon myrskytuhoja eli kuusia on nurin ja niissä on melko paljon lahovikaa. Lahopuuta siis syntyy ja siltä osin luonnon monimuotoisuuden pitäisi voida hyvin. Tilan koillispuolella (naapurin mailla) on isohko hakkuuaukko, johon on istutettu mäntyä. Siellä myös näkee, kuinka tehokkaasti pähkinäpensas leviää pioneerikasvina.
Vaikuttavin osa metsää on metsälohkon keskeltä laskevan puron eli noron pohjoispuolelle avautuva noin 40 aarin kokoinen pähkinälehto, joka näkyy kartalla tumman metsän keskellä vaaleampana pyöreänä alueena. Pähkinäpuut alkavat olla kituvaiheessa muiden puiden varjostaessa sitä liikaa. Lehtoon on joskus istutettu mäntyä, jota kasvaa siellä hyvin oksaisena. Ne onkin ensimmäisenä menossa polttopuuksi. Lisäksi siellä kasvaa koivua, haapaa ja harmaaleppää, joita harvennetaan valon saamiseksi pähkinäpensaille. Pölkkyjä käytetään sieniviljelyyn. Myös kookkaat kuuset varjostavat lehtoa. Keväällä pähkinälehdossa kukkii sekä sinisiä että violetteja sinivuokkoja.
Eläimistöstä on jo lukuisia havaintoja, mutta ikävä kyllä lintujen tunnistaminen äänistä ei ole vahvuuksiamme, joten tunnistus vaatii kunnollisen näköhavainnon, mieluiten kameralla tallentaen. Mm korppi, käpytikka ja puukiipijä ovat kesän 2014 varmoja havaintoja. Pähkinähakki on säännöllinen vieras. 2017 syksyllä nähtiin harmaatikkapari muurahaispesän kimpussa. Elokuun alun aamuna heräsin kurkiparin huutoon pellolla ja kurkipari pesii Pikkusuolla. Täytyy yrittää lintujen ääniäkin opetella; niitä on runsaasti kun metsässä kulkee ja harmittaa, kun niitä ei tunnista. Nisäkkäistä valkohäntäkaurista on alueella runsaasti ja niistä on syntynyt näköhavaintoja sekä pellolla että pähkinälehdossa. Myös metsäkaurista on. Yksi valkohäntä tuli juhannuksen aatonaattona viiden metrin päähän, kun nojailin lehdossa puuhun, eikä se huomannut minua. Puron yläosassa näyttää olevan jonkinlainen kauriiden mutakylpypaikka. Jätöksistä päätellen metsässä majailee supi tai mäyrä. Ollessamme puutarhahommissa juhannuspäivänä rusakko hyppeli viiden metrin päähän ennenkuin tajusi meidän olevan paikalla. Heinäkuun lopulla (2015), kun koirat olivat poissa, naapurin pellolla näkyi kaksi ketunpoikaa ja seuraavana iltana mäyrä juoksi pellonreunaa.
Teemme vähitellen lajistokartoitusta ja lajiluetteleloita täydennetään sitä mukaan kuin ehditään ja osataan lajeja tunnistaa. Varmasti läsnäolomme tulee myös muokkaamaan lajistoa, joten sitä on syytä seurata. Tiettävästi Kyrönnokassa ei ole ennestään mehiläisiä, joten pesämme voivat parantuneen pölytyksen kautta vaikuttaa kasvilajistoon.
Sienet
Linnut
Nisäkkäät ja muut selkärankaiset
Hyönteiset ym.
Luontoaiheiset blogi-postaukset
Luontokuvia Iso-orvokkiniityltä:
[photoshelter-gallery g_id=”G0000bOBINqUBnQ0″ g_name=”Iso-orvokkiniityn-luonto” width=”600″ f_fullscreen=”t” bgtrans=”t” pho_credit=”iptc” twoup=”f” f_bbar=”t” f_bbarbig=”f” fsvis=”f” f_show_caption=”t” crop=”f” f_enable_embed_btn=”t” f_htmllinks=”t” f_l=”t” f_send_to_friend_btn=”f” f_show_slidenum=”t” f_topbar=”f” f_show_watermark=”t” img_title=”casc” linkdest=”c” trans=”xfade” target=”_self” tbs=”5000″ f_link=”t” f_smooth=”f” f_mtrx=”t” f_ap=”t” f_up=”f” height=”400″ btype=”old” bcolor=”#CCCCCC” ]
edit 25.11.2017
edit Erkki 2.9.2014
Erkki 23.6.2014
