Ylen omavaraiset #yleomavaraiset

Riikka Kaihovaaran dokumenttisarja Omavaraiset seuraa neljää omavaraisuuteen pyrkivää henkilöä kesän ajan. Kohti omavaraisuutta-ryhmämme sai katsoa jaksot etukäteen ja nyt julkaisemme yhteisbloggauksen tarinoista syntyneistä ajatuksista.

Täytyy myöntää, että ajatukset ja tunteet olivat aika sekavia heti jaksot katsottuani. Ai, näinkö omavaraisuus halutaan nähdä. Kerronta oli tosiaankin aitoa, voisin melkein sanoa inhorealistista. Ihan tällaista en odottanut Riikka Kaihovaaralta.

Olin talvella lukenut Kaihovaaran kirjan Villi ihminen ja muita luontokappaleita ja ihastunut hänen laaja-alaiseen pohdintaansa. Itseänikin paljon kiinnostava ihmisen suhde luontoon oli siinä käsitelty kyllä perinpohjaisesti ja uusia uria aukoen raikkaalla ja omakohtaisella tavalla. Vaikka en pitänytkään kaikesta lukemastani, syntyi kirjoittajaa kohtaan syvä kunnioitus aiheen rehellisestä käsittelystä.

Mutta nyt sitten tämä omavaraisuus-teema ja dokumenttisarja. Tässä ei mielestäni näy samaa syvällisempää ja laaja-alaista pohdintaa aiheesta. Ennemminkin käsittelytapa on ajan henkeen sopiva tosi-tv -tyyppinen. Ennakkokäsitykseni oli, että kukin jakso käsittelisi yhtä tapausta ja pureutuisi syvällisemmin sen ihmisen tai ihmisten maailmaan; syihin, miksi pyrki omavaraisuuteen ja miten sitä toteuttaa.

Tutustumme kuitenkin jo ensimmäisessä jaksossa kaikkiin ohjelman päähenkilöihin ja kerronta seuraa kunkin elämää yhdestä toiseen hypähdellen. Kaikki kolme jaksoa katsottuani tuli sellainen olo, että tässäkö tämä nyt sitten oli. Aloin vasta vähän tutustua näihin ihmisiin ja päästä jyvälle, mistä on kyse. Onko tarkoitus, että heidän elämäänsä ja edistymistä omavaraisuuden suhteen seurattaisiin jatkossakin?

Omasta näkökulmastani suurin osa dokumentin päähenkilöistä edustaa varsin radikaalia elämäntapaa. Se on mielestäni jossain määrin eri asia kuin omavaraisuuspyrkimys, joka toki liittyy kaikkiin näihin dokumentissa esille tuleviin elämäntapoihin. Itse koen kuitenkin edustavani varsin erilaista elämäntapaa.

Dokumentissa esiintyvä nuori pariskunta kuuluu tuttavapiiriini. Olihan se ihan mukavaa seurata näin heidänkin elämäänsä. Mutta luulen, että omavaraisuus-teemasta saan paljon enemmän irti vaikka istumalla iltaa heidän kanssaan yhdessä.

Oma lähestymiseni asiaan on tietty eri kuin tavallisen katsojan, jolle aihe voi olla vieraampi. Tästä itselleni tuleekin sitten se ajatus, että toivottavasti katsoja ei tämän dokumentin perusteella luo mielikuvaa omavaraisuudesta! Siihen kun on niin monta eri lähestymistapaa kuin on ihmisiäkin.

Eniten jäin pohtimaan sitä, että dokumentista jäi ainakin minulle se mielikuva, että pyrkimys omavaraisuuteen on jonkinlaista irtautumista tai protestia muulle yhteiskunnalle. Tavallaan joutumista omavaraiseen elämään. Itse haluaisin nähdä sen terveemmän elämäntavan kehittämisenä ja uuden vaihtoehdon tarjoamisena, mahdollisuutena parempaan elämään.

Oma inspiraationi omavaraisuuteen kumpuaa edellisistä sukupolvista, omasta historiasta, kokemuksistani isovanhemmistani ja miten ennen tehtiin paljon enemmän itse. Siitä ei liene kovinkaan kauan, kun suomalaiset olivat omavaraisia vielä ilman kaikkea nykyistä tiedettä ja teknologiaa.

Tässä korona-pandemian aiheuttamassa maailmantilanteessa pohdinnat elämäntapamme toimivuudesta ja kestävyydestä ovat pinnalla. Omavaraisuudenkin arvo aletaan nähdä ihan toisessa valossa. Dokumentti tuo kyllä selvästi esiin sen, että omavaraisuuden saavuttaminen ei ihan helppoa ole. Dokumentin ihmiset tekevät koviakin uhrauksia sen eteen.

Oma positiivisempi näkemykseni jää ohjelmasarjassa mielestäni aika heiveröiseksi. Eikö meillä ole tässä ajassa niin runsaasti resursseja, välineitä ja tietämystä, joita voimme käyttää pyrkimyksiin kohti omavaraisempaa ja kestävämpää elämää? Olisin kiinnostunut kuulemaan lisää innostavista ja rakentavista esimerkeistä ja käymään syvällisempää pohdintaa siitä, mitä omavaraisuus tarkoittaa ja miten sitä voi eri tavoin lähteä toteuttamaan.

Iso-orvokkiniityllä olemme omavaraisimpia tällä hetkellä sähkön suhteen: sitä tuottavat aurinkopaneelit katolla ja tuulimylly talon takana mäellä. Myös lämmitys toimii omavaraisesti aurinkokeräimillä ja uuneilla, joihin puut saadaan jatkossa omasta metsästä. Vajaan kahden vuoden aikana, jotka olemme asuneet täällä on sähköön mennyt 100-160 l bensaa talven aikana (agregaattiin) ja puita olemme joutuneet ostamaan useita kuutioita, koska emme rakennuspuuhilta ole ehtineet tekemään niitä itse.

Tämä dokumentti ei nyt ehkä ollut kovinkaan kannustava kokeilemaan omavaraisuutta. Ennemminkin se tarjosi realismia niille, jotka kaihoten tällaisesta elämästä haaveilevat. Se tuli hienosti esille, että omavaraisuutta voi lähestyä monella eri tavalla. Mitään valmiita tee-se-itse ohjeita ei löydy, vaan jokaisen on haettava omat ratkaisunsa. Sen haluaisin kuitenkin sanoa, että kyllä niitä hyviä ratkaisujakin löytyy!

YLEn dokumenttisarja esitetään maanantaisin. https://areena.yle.fi/1-4672646

Tässä vielä muiden #kohtiomavaraisuutta bloggareiden kirjoitukset:

Tsajut https://tsajut.fi/yleomavaraiset/ Korkeala https://www.korkeala.fi/yle-omavaraiset/
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/04/yle-omavaraiset.html
Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=1237
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/04/yle-omavaraiset.html 
Sorakukka http://www.sorakukka.fi/2020/04/03/yle-omavaraiset/
Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2020/04/yle-omavaraiset.html
Luontoanne lifestyle https://www.luontoannelifestyle.com/blogi/?p=64
Caramellia https://caramellia.fi/huhtikuun-kuulumiset/

One thought on “Ylen omavaraiset #yleomavaraiset

  1. Minulla heräsi aivan vastaavanlaisia ajatuksia ohjelmasta. Vaikka sen sisältö herätti sekalaisia mietteitä oli kuvaus toisin kohdin äärimmäisen onnistunutta ja maalailevaa.

Comments are closed.