Villinä viljelty
Suomalaiset kuuluvat niihin kansoihin, jotka keräävät, syövät ja arvostavat sieniä, ennenkaikkea hienoja metsäsieniämme. Toisaalta kaupassa myytävät sienet on kasvatettu sisätiloissa hallituissa olosuhteissa kasvualustoilla. Shii-puulla Japanissa ja Koreassa luontaisesti esiintyvä siitake (japaniksi shiitake 椎茸), on lahottajasieni, jota on siellä perinteisesti viljelty pölkyissä metsän varjossa. Iso-orvokkiniityllä siitaketta tuotetaan samaan tapaan tammi-, koivu- ja leppäpölkyillä ulkona kuusimetsän suojassa. Ne on siis metsässä villinä viljeltyjä sieniä. Kaadamme puut kevättalvella, 8-15 cm läpimittaiset pölkyt ympätään keväällä työpajoissamme siitakesienen rihmastolla ja asetetaan metsänpohjalle suojaiseen paikkaan. Toisena tai kolmantena vuonna siitaketta alkaa ilmestyä ja sama pölkky voi tuotaa sieniä useita vuosia. Pölkyt eivät saa kuivua ja uittamalla ne kylmässä vedessä ne voi virittää tuotttamaan sieniä. Siitaketta tulee touko-kesäkuusta loppusyksyyn. Ymppäsimme ensimmäiset pölkyt 2015 keväällä ja 2018 on ensimmäinen vuosi kun sieniä tulee myyntiin asti. Metsässämme on nyt noin 1400 ympättyä pölkkyä.
Puusta ruokaa
Lähes kaikki viljeltävät sienet ovat lahottajasieniä, kun taas useat syötävät metsäsienemme ovat mykoritsa eli juurisienisieniä – molemmat metsiemme ekosysteemeille tuikitärkeitä. Siitake on valkolahottaja eli se hajottaa puun ligniiniä ja muuttaa sen meille syötävään muotoon. Sienien avulla teemme siis puusta ruokaa!
Herkullinen ruokasieni
Kiinaksi siitake on xiānggū 香菇, ”hyväntuoksuinen sieni”. Ulkonäöltään se on tyypillinen lakkisieni, mutta käytössä se erottuu useimmista metsäsienistä napakkana sienenä, josta ei paistettaessa juurikaan irtoa nestettä ja se säilyttää kiinteän rakenteensa. Paremminkin pannulle tulisi lisätä öljyn lisäksi nestettä, jotta sieni säilyy paistettaessa mehevänä. Siitake sopiikin hyvin myös patoihin, keittoihin ja kastikkeisiin. Maku on mielyttävä, eikä kaipaa ainakaan ensimmäisillä käyttökerroilla suolan lisäksi maustamista. Siitakkeen kypsentäminen tuottaa umami-maun sillä siitakkeessa on runsaasti valkuaista. Siitake tuo vaihtelua sieniruokiin silloinkin, kun metsästä tulee sieniä – sen verran erilainen se on. Siitaketta ei tarvitse ryöpätä.
Siitake on lääkesieni 
Aasiassa siitakkeen katsotaan olevan paitsi hieno ruokasieni, myös monipuolinen lääkesieni, joka mm tukee ihmisen immuunisysteemiä. Siitakkeessa on jopa yli 20% valkuaista kuiva-aineesta, erittäin hyvä aminohappokoostumus ja mm runsaasti betaglukaania ja lähes olemattomasti rasvaa. Ulkona siitakkeet tuottavat D-vitamiinia.
Mistä sitä saa?
Villinä viljeltyjen siitakkeiden saatavuutta on hieman vaikea ennustaa, sillä vaikka kylmävesiuitolla tuotantoa voi hiukan säädellä, viime kädessä sieniä tulle silloin kun tulee. Kun sieniä on, myymme niitä Reko jakeluissa (Lohja, Tammisaari, Karjaa, satunnaisesti Espoossa Olarissa ja Leppävaarassa), Karjalohjan torilla, ja nyt myös helsinkiläisille ravintoloille yhteistyössä Helsienen (www.helsieni.fi) kanssa.
Iso-orvokkiniitty
on Erkki Pöytäniemen ja Marja Nuoran permakulttuurinen luomutila Karjalohjalla. Rakennamme 
luonnonmukaista olkipaali-savitaloa, olemme energiaomavaraisia lämmön ja sähkön suhteen, kehitämme metsäpuutarhaa ja harrastamme omatarveviljelyä sekä hoidamme mehiläisiä mehiläisemmin mm ylälistapesissä.
