Siementen keruu ja säilyttäminen

 (Erkki Poytaniemi, Erkki Pöytäniemi)

Monia käyttämiämme kasveja listään siemenistä. Yleensä siemenet hankitaan puutarhakaupasta joka vuosi uudelleen. Omavaraisuuteen pyrittäessä siemenetkin olisi hyvä tuottaa itse. Sitä paitsi kyse ei ole pelkästään omavaraisuudesta vaan maataloudessa käytettävien kasvien geeniperimän monimuotoisuudesta. Monien vanhastaan käytettyjen lajikkeiden ja kasvien siemeniä ei saa siemenkaupasta. Niiden kantoja ylläpitävät asialle omistautuneet harrastajat, jotka tuottavat itse siemeniä ja vaihtavat niitä keskenään. Kasvit myös sopeutuvat sukupolvien kuluessa tiettyihin paikallisiin kasvuolosuhteisiin ja niistä tulee paikallisia maatiaislajikkeita. Tällaiset lajikkeet ovat varmempia ja kestävämpiä juuri siinä ympäristössä kuin muualta tuodut lajikkeet. Perinteisesti alueella vuosisatoja viljellyt lajikkeet ovat alueelle sopeutuneita, mutta sisältävät myös huomattavasti monipuolisemman geeniperimän kuin pitkälle jalostetut lajikkeet. Näitä perinnekasveja pyritään säilyttämään, jotta maatalouden monimuotoisuuden hupeneminen voitaisiin katkaista.

Maailmalla on syntynyt kaupallisen siementuotannon monopolien ja perinteisten siemenien kauppaa rajoittavan lainsäädännön vastapainoksi siementen keruun, säilytyksen ja vaihdon kansanliikkeitä. Käännän tähän amerikkalaisen Seed Ammassador project:in (www.seedambassadors.org) oppaasta ohjeita siementen keruuseen ja säilyttämiseen. Lisäilen tekstiä sitä mukaa, kun saan käännettyä

Helppoja siemeniä:
Pavut ja herneet

Yksiä helpommista kasveista siementen keruuseen ovat tavalliset pavut ja herneet. Jos kasvatat niitä puutarhassasi, voit jättää osan viimeisistä paloista korjaamatta ja odottaa, että ne kuivuvat paikoillaan. Voit valita tähän muutaman parhaista kasviyksilöistä, jos haluat kasvattaa satoa ja parantaa laatua. Korjatessasi kasvit kauden lopussa, ovat siemenet valmiita säilytettäväksi. Sinun tarvitsee vain kuoria palot. Varmista, että palko on rapsakan kuiva, muutoin siemenet eivät välltämättä ole sopivan kypsiä. Korjaa sato myöskin ennen syksyn sateita.
Niissä pavuissa ja herneissä, joita myydään syötäväksi tuoreena, ei ole kypsiä siemeniä. Joten niitä ei voi kuivattaa kasvatettavaksi. Mutta voit kylvää mitä tahansa kuivattuja papuja, joita kasvatat tai ostat, esimerkiksi tarhapuihin kuuluvia pintopapuja ja mustia papuja. Myös kaupasta ostetut herneet käyvät, kunhan ne eivät ole rikottuja.
Pavut ja herneet ovat lähes kaikki itsepölyttyviä. Kukat pölyttyvät yleensä jo nupussa. Siksi voit kasvattaa eri lajikkeita vierekkäin ilman sekoittumisvaaraa. Joskus tosin mehiläiset saattavat rikkoa nupun ja pölyttää kukan vieraalla siitepölyllä ennen kuin se on kerennyt itsepölyttyä. Tämän huomaa, kun jännittävä uusi lajike syntyy. Yleensä alle yksi sadasta kylvetystä siemenestä näyttää ristipölyttyneen, mikä on ihan hyväksyttävää ja hauskaa. Tämän ristipölytyksen mahdollisuuden takia on hyvä kylvää monta siementä yhtä lajiketta, jotta voi erotella ristiinpölyttyneet joko pois tai erikseen käytettäväksi. Muista merkitä ne risteytyksiksi eikä alkuperäiseksi lajikkeeksi.
Härkäpavut ja ruusupavut ovat tarhapapuja. Ne ovat hyönteispölytteisiä ja eri lajikkeet sekoittuvat helposti. Eristä eri lajikkeet kasvattamalla niitä vähintään n. 100 m etäisyydellä toisistaan. Siementen säilyttäminen tapahtuu samoin kuin muilla herneillä ja pavuilla. Kerää palot, kun ne ovat ruskeita tai mustia. Ruusupapu ei mädänny palossa, joten sateita ei varvitse pelätä. Kuivata siemenet hyvin, kun olet kuorinut ne paloista.
Saatavilla ei ole hypridilajikkeita, joten voit olla varma, että saat siemenistä samaa lajiketta. Tietenkin edellyttäen, että lähistöllä ei ole tomeria kimalaisia.
Jotta siemenet säilyisivät hyvin, on niiden oltava hyvin kuivia. Vasaralla lyötäessä siemen murenee eikä muserru tahmaksi. Ne voi kuivapakastaa kolme päivää, jotta mahdolliset tuholaisten toukat kuolevat. Laita kosteudelta suojaavaan astiaan ja säilytä kylmässä ja kuivassa paikassa.
Palkokasvien suvun uskomaton monimuotoisuus on palkitsevaa siementen keruun kannalta. Ne myös tuottavat proteiineja ja ovat hyviä typensitojia puutarhoissamme.

 

Kurkut, melonit, kurpitsat, kesäkurpitsat ja vesimelonit
Jos siementen keruu vihanneksista on on suhteellisen helppoa (verrattuna hedelmäpuihin), niin kurpitsat ja melonit ovat luultavasti aivan helpoimpia. Sekä kurpitsat että melonit poimitaan, kun niissä ovat jo siemenet kypsyneet sisällä, ne vain odottavat kulhoon lusikoimista, huuhtelua ja kuivaamista.
Jos siementen käsittely onkin helppoa, niin pölytys ja ristiin pölyttyminen ovat jonkin verran monimutkaisia. Jos haluat säilyttää lajikkeet puhtaina, on lajit eristettävä toisistaan. Kaikki nämä ovat ristipölytteisiä kasveja, joissa sekä emi- että hedekukat ovat samassa kasvissa. Yleensä eri lajit eivät risteydy keskenään. Lajikkeet eri suvuissa kuten vesimeloneissa ja kurkuissa eivät varmasti risteydy. Joten voit kasvattaa yhtä lajiketta kutakin lajia puutarhassasi ilman risteytymisen vaaraa. Mutta jos et halua halloween-kurpitsasi tekevän sitä kesäkurpitsan kanssa ilman lupaasi, niin joudut eristämään ne noin puolellatoista kilometrillä, koska mehiläiset suorittavat tämän pölytyksen.
Melonit, vesimelonit ja kurpitsat sisältävät kaikki kypsiä siemeniä, kun ne ovat syötäviä, joten leikkaa tällainen hedelmä puoliksi ja kaavi siemenet kulhoon mukanaan niin vähän hedelmälihaa kuin mahdollista. Huuhtele siemenet siivilässä, jolloin hedelmäliha poistuu. Taputtele kuivaksi pyyhkeellä, mikä käy hyvin siivilässä. Jätä siemenet ulos kuivumaan kuivaan ja ilmavaan paikkaan, kunnes ne ovat täysin kuivia. Kun ne ovat kuivuneet, pakkaa ne kosteudelta suojattuun astiaan ja laita mieluiten viileään ja kuivaan paikkaan tai pakastimeen. Oikeasti kuivat siemenet napsahtavat poikki keskeltä, jos niitä taivuttaa eivätkä taivu pehmeinä. Äläkä unohda etiketöidä siemenlajilla ja päivämäärällä.
Kesäkurpitsa ja kurkku ovat vähän erilasia kuin melonit ja kurpitsat, koska ne poimitaan raakoina. Siementen keräämistä varten niiden on annettava kypsyä täysin kypsiksi, mieluiten siihen asti kunnes koko kasvi kuolee syys-lokakuussa. Kurkut muuttuvat pieniksi oransseiksi pullukoiksi, kun siemenet ovat kypsiä. Kesäkurpitsat muistuttaa kurpitsaa oikeine paksuine kovien kuorineen, ja pitkulaisen muotoinen kesäkurpitsa on luulavasti reitesi kokoinen. Tai ainakin yhtä suuri kuin käsivartesi. On hyvä jättää hedelmä kypsymään vielä ainakin viikoksi ennen kuin käsittelet sen. Kun se on riittävän kypsä, siementen keruu tehdään samoin kuin meloneilla ja kurpitsoilla.

Tähän lajiin kuuluvat:
Citullus lunatus ( vesimelonit)
Cucumis melo (melonit: cantaloupemeloni, verkkomeloni ja hunajameloni)
Cucumis sativus (kurkut paitsi amerikan kurkku)
Cucrpita ficifolia
Cucurpita maxima (jättikurpitsat)
Cucurpita mixta (monet kurpitsalajikkeet)
Cucurpita moshata (butternut- tai myskikurpitsa, Futsu Black ja Tromboncino)
Cucurpita pepo  (kesäkurpitsat, koritekurpitsat ja ja jotkin kurpitsat kuten perinteinen halloween-kurpitsa ja spagettikurpitsat)
Lagenaria siceraria (pullokurpitsat)

Eri sukuiset kurpitsat eivät yleensä risteydy.
Jos ostat melonin tai kurpitsan kaupasta tai torilta ja keräät siitä siemenet, saat luultavasti jotain ihan muuta, kuin mistä siemenet keräsit. Nykyisin käytetään hypridilajikkeita, ja yleensä pelloilla kasvaa useita lajikkeita, joten on hyvät mahdollisuudet ristipölytykseen. Koska melonien perinnöllisyys on hiukan monimutkaista, voit saada tai olla saamatta jotain syötäväksi kelpaavaa, joten keräät näitä ihan omalla vastuullasi!

Tomaatit Lycopersicon esculentum

Tomaattien siementen keruu on pahuksen yksinkertaista. Pidämme sitä ”porttihuumeena” puutarhuroinnin ja siementen maailmaan. Sesongin aikainen, kypsä luomutomaatti on usein kuluttajan ensimmäinen kokemus oikeasta luomuruoasta.  Onnistunut tomaatin kasvattaminen on usein uuden puutarhurin tutustuttamista syvällisempään puutarhurointiin. Lempitomaatin siementen kerääminen on usein uuden keräjän tutustuttamista syvällisempään siementen keruuseen. Kaiken kukkuraksi kypsät tomaatit puutarhasta tai maatilatorilta sisältävät sopivasti kypsiä siemeniä. Huomaathan, että suurin osa kaupallisista tomaateista on hybridejä ja siemenistä, joita keräät näistä hedelmistä, ei tule samanlaisia hedelmiä kuin se, josta keräsit siemenet. Lisäksi suurin osa päivittäistavarakaupan tomaateista on jalostettu säilyttämään muotonsa ja värinsä koneellisessa korjuussa, kuljetuksessa ja jakelussa ja ne maistuvat usein styrosilta tai jopa pahemmalta. Eli pidä huoli, että maistat tomaattia, ennen kuin keräät siitä siemeniä! Tai vältä supermarketteja. Maatiaiset ja avopölytteiset tomaatit ovat määritelmällisesti muuta kuin hybridejä ja yleensä maistuvat herkullisislta, joten kerää niiden siemeniä runsain mitoin.

Siementen keruuta varten halkaise tomaatti kahtia. Kaiva sormella tai veitsellä siemenet ja mehu ontelostaan tai purista tomaattia lasipurkin päällä. Käytä pientä purkkia, kuten hillopurkkia, jos keräät siemeniä vain ykdestä tai kahdesta tomaatista. Kun olet saanut siemenet ja niiden mehun purkkiin, lisää ainakin 25 prosenttia vettä ja huljuttele purkkia. Laita purkki lämpimään paikkaan ainakin kahdeksi kolmeksi päiväksi. Tarkista seos ja sekoita sitä hiukan joka päivä.

Muutaman päivän kuluttua (säästä riippuen) pinnalle tulee hometta. Kun home muodostuu, on aika innostua. Tämä metodi jäljittelee tomaatin pilaatumista luonnossa tai eläimen suuansulatussysteemiä, ja se hajoittaa siementen ympäriltä kirkkaan limakalvon, joka estää siementä itämästä tomaatin sisällä tai vatsassasi. Kun home peittää koko pinnan ja siemenet alkavat upota pohjalle, ovat ne valmiita puhdistettavaksi. Pidä huoli, ettet jätä siemeneniä tässä vaiheessa liian kauaksi aikaa purkkiin, koska liman hajottua siemen voi itää purkissa ja joudut aloittamaan alusta.

Katsos siemenet ovat valmiita lopulliseen puhdistukseen, kun suurin osa niistä on vajonnut purkin pohjalle. Lisää purkki täyteen vettä ja huljuttele sitä ympäri. Anna asettua hetken. Kaada vesi pois purkista varovasti. Home, hedelmäliha ja kypsymättömät siemenet tulevat veden mukana, mutta kypsät siemenet vajoavat pohjalle ja pysyvät purkissa. Toista tämä kaato-operaatio kahdesta viiteen kertaa kunnes sinulla on vain puhtaat siemenet ja puhdasta vettä. Kaada pois niin paljon vettä, kuin pystyt siementen karkaamatta mukana, tai siivilöi ne. Taputtele ne kuivksi siivilässä ja kaada pienelle lautaselle (me käytämme yogurttipurkin kantta). Anna niiden kuivaa, ei kuitenkaan kovin kuumassa. Kun ne ovat hyvn kuvia, varastoi ne kosteuden pitävään astiaan viileään kuivaan paikkaan. On hyvin tärkeää etiketöidä astia lajikkeella ja päivämäärällä. Tomaatin siemenet säilyvät kymmenen vuotta ja enenmmänkin, kun ne varastoidaan kuivassa ja viileässä.

Toinen helppo tapa kerätä tomaatin siemeniä on sylkeä muutama siemen vessapaperille, kun olet syömässä tomaattia. Anna vain siementen kuivua itsestään, jolloin ne liimaantuvat paperiin. Tämä tapa on kätevä, koska voit kirjoittaa lajikkeen ja päivämäärän suoraan paperiin. Mutta, koska olet ohittanut fermentointiprosessin, on itävyys lassenut. Pidä siis huoli, että keräät ja idätät vähän ylimääräisiä simeniä. Saat myös siemeniä, jotka ovat kiinni paperissa, mikä on lievä ongelma. Mutta voit kylvää koko paperin kylvöaikaan.

Marja(´) 5.3.2016

 

Kurssit ja tapahtumat Iso-orvokkiniityllä 2024

Kurssit ja tapahtumat Iso-orvokkiniityllä 2024

Kurssit on lueteltu aikajärjestyksessä viimeinen ylimpänä. Linkin kautta pääsee kurssisivulle. Kaikki kurssit on varattavissa Holvi-verkkokaupassamme. Syyskuu 2024 15.9.2024: Sieniviljelytyöpaja (lisätietoa tulossa) Elokuu 2024 17.-18.8.2024: Intensiivinen viikonloppu Permakulttuurin Perusteet -kurssilla (voi tulla paikalle 16.8. illalla) (lisätietoa tulossa) Postaus viimevuotisesta kurssistamme: Intensiivinen viikonloppu Permakulttuurin Perusteet -kurssilla Heinäkuu 2024 15.-26.7.2024: PDC kurssi Koroisilla 15.-26.7.2024, jossa mm Erkki ja Marja opettajina (kurssi on täynnä) Kesäkuu 2024...

Permakulttuurin perusteet – viikonloppu elokuussa

Permakulttuurin perusteet – viikonloppu elokuussa

Suosittu Iso-orvokkiniityn Permakulttuurin Perusteet -kurssi pidetään tänäkin vuonna. Kurssi on viikonlopun mittainen ja vastaa muodoltaan kansainvälistä ”Permaculture Introduction Course” (PIC) kurssia. Se tarjoaa mahdollisuuden tutustua permakulttuuriin, sen suunnittelumenetelmiin, periaatteisiin ja työkaluihin käytännönläheisellä tavalla. Oppimisympäristönä toimii Iso-orvokkiniitty, jossa Erkki ja Marja kehittävät permakulttuuria pohjoisiin olosuhteisiin. Paikka hyväksyttiin permakulttuurin LAND-keskukseksi eli mallitilaksi 2022. Kurssilla käsitellään...

Tilaa Iso-orvokkiniitty blogi! /Subscribe To OurBlog!

You have Successfully Subscribed!