Kuten sienet, myös mehiläisasiat jäivät loppukesän ja syksyn kiireissä päivttämättä. Edellinen päivitys oli 21.7.2014, kun linkosimme ensimmäiset hunajat. Silloin hunajaa tuli 1-pesästä 5,5 kg ja 3-pesästä n. 1 kg. 3-pesä pääsi vauhtiin vasta tämän jälkeen ja 6.8. korjasin sieltä laatikollisen peitettyjä kakkuja; hunajaa tuli linkouksessa 12,6 kg. 17.8. poistin kaikista pesistä loput hunajakakut ja muutenkin ylimääräiset laatikot rakentamattomine kehineen, jolloin kukin pesä jäi kahdelle Farrar-laatikolle. Linkouksesta tuli 17,5 kg hunajaa, mutta muistiinpanot ei kerro minkä verran mistäkin pesästä. Joka tapauksessa vuoden hunajasaldo kolmesta jaokkeesta oli noin 37 kg, mikä on paljon enemmän kuin odotin, kun alunperin epäilin tarvitaanko tänä vuonna linkoa lainkaan.
Peitetty hunajakakku 3-pesästä 6.8.2014
Emo sikiökakulla. Vihreä merkki tarkoittaa 2014 syntynyttä emoa.
Mehiläiset tuulettavat lentolaudalla.
17.8. annoin myös kaikille pesille noin 8 kg luomusokeria, laitoin pesiin Tymol-tyynyt varroapunkin torjuntaan ja käänsin pohjat talviasentoon. 20.8. 3-pesä oli syönyt jo lähes kaiken sokerin, kun taas 1- ja 2-pesät eivät olleet syöneet juuri mitään. Lopulta nekin kuitenkin ryhtyivät syömään ja kaikkiin saatiin noin 20 kg sokeria, 3-pesään hiukan enemmän.
25 kg luomusokeria veteen liuotettuna.
SATO-pesän puisessa ruokintalaatikossa käytetään kertakäyttöistä muovipussia, johon sokeriliemi kaadetaan. Mehiläiset pääsevät pesästä ruokintalaatikoon sen etuosasta. Sokeriliemessä kelluu heinää, jotteivät mehiläiset huku liemeen. Hukan tätä joutui pähkäilemään ja jopa soittamaan pesien toimittajalle, kun tarvikkeiden mukana tai yrityksen nettisivuilla ei ole mitään ohjetta.
Pientä sähläystä sokeriliemen kanssa. 3-pesä söi sokeria huomattavasti nopeammin kuin muut, joten siirsin sokeria sille muista pesistä, jottei olisi tarvinnut liotella sille sokeria erikseen. Lopulta kuitenkin kaikki pesät saivat ainakin 20 kg.
Viimeksi olen katsonut pesiin 28.9., jolloin sikiöinti näytti olevan jo loppu, mehiläiset alalaatikossa ja sokeri ylhäällä ja emotkin löytyivät kaikista pesistä alalaatikon keskikehältä. Jos sikiöinti oli tosiaan jo silloin loppu, olikohan hiukan ennenaikaista? Vielä pitää pesät avata kertaalleen tänä vuonna oksaalihappokäsittelyä varten, varmaan marras-joulukuun vaihteessa.
Kaiken kaikkiaan mehiläisvuosi meni yllättävän hyvin. Aina välillä oli hiukan ihmettelemistä ja ”Mehiläishoitoa käytännössä” opasta piti selata, soitella Hannu Saloselle, Auli Kontiselle, jolta ostin jaokkeet ja Lahtisen Vahavalimoon, josta ostin pesätarvikkeet. Kiitos kaikille avusta. Jonkinverran apua oli myös siitä, että olen joskus aikoinaan opiskeluaikana jo hoitanut mehiläisiä, joten otus ei ollut ihan outo.
Nyt täytyy vain toivoa, että kaikki menee edelleen hyvin ja pesät talvehtivat. Jatkosuunnitelma on ensi kesänä tehdä kustakin pesästä jaoke, jolloin ensi vuonna menisi kuusi pesää talveen. Tavoitteena on lopulta 10 pesää, joka lienee maksimi yhteen tarhaan – sivutarhoja en nyt suunnittele. Tulisipahan omat ja lähiseudun kukkaset pölytettyä ja hunajaakin jonkin verran.
Joka tapauksessa mehiläishoto on nyt aloitettu lähes 2000 euron investoinnilla ja ensimmäisen vuoden hunaja huomioonottaen ensimmäisen vuoden tappioksi jää noin 1600 euroa. Suurimmat kulut olivat pesä- ja hoitotarvikkeet, jaokkeet ja linko. Ensi vuonnakin joutuu investoimaan pesätarvikkeisiin lisää kolmen pesän verran. Jos hunajaa tulisi 150 kg, ja muita investointeja malttaa olla tekemättä, homma olisi vielä muutaman satasen tappiolla ensi vuoden jälkeen.
