Alunperin ei suinkaan ollut tarkoitus tehdä keittiötä itse, mutta jotenkin siihen ajauduttiin – tai siis Erkki ajautui (siirrynkin tämän jälkeen minä-kerrontaan). Kun tässä ollaan rakentamassa luomutaloa luonnollisista materiaaleista ei keittiöksi oikein voi tilata mitään valmiskeittiöpakettia. Ja kun kukkaron pohjaa katsoi, ei sitä voinut myöskään tilata keneltäkään mestaripuusepältä. Sitä paitsi, kun minua alkoi ärsyttää jopa liimojen käyttö puusepäntöissä, en tiedä olisiko sellaista puuseppää oikein helpolla löytynytkään. Keittiön periaatteeksi muodostui täysipuu, ei liimaa, ei ruuveja, ei nauloja. Olihan se myös mainio veruke hankkia kaikenlaisia koneita ja työkaluja. ”IKEA-keittiön” budjetti on varmasti ylittynyt pelkästään niitä ostaessa, eikä tammilankkukaaan ihan halpaa ole.
Mitään puusepänkokemusta tai -harrastusta minulla ei siis ole oppikoulun (siis ennen peruskouluja oli kansakouluja ja oppikouluja) veistoluokkien jälkeen ollut. Mutta nykymaailma on siitä ihmeellinen, että on netti ja erityisesti juutuub-videot. Kaikki tieto löytyy sieltä. Muutamassa kohdassa oikeasti puusepäksi ryhtynyt tuttavani Mikko antoi todella arvokkaita vinkkejä, jotta tiesi, mitä guuglata.
Jos tuohon aikaan seurasi Instagram-tiliäni, pysyi aika hyvin kärryillä keittiön etenemisen suhteen.
Vaikka suuri osa puusepäntyöaiheisista videoista juutuubissa on kone-esittelyjä, sieltä löytyy todella laadukkaita tubettajia ja jopa ne muutamat, jotka tekevät töitä perinteisin menetelmin ja käsityökaluin. Tietysti kaikkea ei voi tehdä vain matkimalla videolta – onhan taitavalla puusepällä takanaan vuosien työkokemus – mutta aika paljon, ainakin jos hyväksyy hiukan ”rustiikkisemman” kädenjäljen. Toinen nykymaailman ihme on se, että tarvittavat työkalut, joista lähes mitään ei löydy rautakaupasta, voi tilata verkkokaupoista. Yritän kerätä postauksen loppuun joitakin linkkejä, joista oli minulle apua ja inspiraatiota.
Ennen joulua otin hiukan tuntumaa puuhun tekemällä toimiston hyllyjä. Tässä puutapit ja ponttilaudat höylätty konehöylällä.
Talvella 2017/18 olin siis siirtänyt toimistoni taloon ja arki muodostuikin kevättalvella ja keväällä 2018 aika kätevästi niin, että ensi teki toimistopuolella ”töitätöitä” ja sitten yleensä 4-5 maissa iltapäivällä siirtyi olohuoneeseen, josta oli tullut puusepänverstaani.
Puusepänversta olohuoneessamme 22.12.2017. Jostakin syystä Marja ei ollut kauhean innoissaan. Jonkunlainen suunnitelmakin keittiökaapeista oli, vaikka tuskin se ihan noin meni. Seinänpuoleisen kaapiston sokkelissa on jo aika monta liukuvaa lohenpyrstöliitosta. Keittiön lattiakin piti saada valmiiksi ennenkuin kaapistoa voi ryhtyä kokoamaan. Tässä Marja on juuri käsitellyt keittiön savilattian pellavaölyllä. Runko alkaa olla kasassa (21.1.2018). Kuten näkyy, materiaalina on lähinnä kakkosnelonen ja lattialankku, jotka olen ajanut höylän läpi ja tarpeen mukaan tehnyt pöytäjyrsimellä liitokset. eli erilaisia versioita liukuvista lohenpääliitoksista. Oikeastaan paljon tämän pidemmällä se ei ole nytkään, sillä laatikostojen ja ovien tekoa en ole vielä ehtinyt aloittaa. Muuton jälkeen laitoin vain väliaikaiset osb-levyt hyllyiksi. Pöytätasojen teko alkoi pienellä harjoitustyöllä. Tässä on tekeillä ns ’broadboard tabletop’, jonka Mikko vinkkasi minulle ratkaisuksi pöytätasojen tekemiseen ilman liimaa / liimapuuta. Laudat on kiinni toisissaan jyrsimellä tehdyillä liukuvilla lohenpyrstöillä (sliding dovetales) (siis lautoja ei voi irrottaa toisistaan kuin pituussuuntaan liu’uttamalla. Päätyihin kiinnitetään poikittain tasotappiliitoksilla (tenon and mortise) poikittain laudat, jotka lukitaan tasotappien ja laudan läpi lyötävillä tapeilla. Ensimmäinen harjoitustyö onnistui yllättävän hyvin, joten seuraavaksi aloin tehdä samaa tammilankuista. Ostin raakalankut Fiskarsin Laatupuusta. Ajankäytöllisesti iso osa homma oli tammilankkujen höylääminen. Osa lankuista oli lievästi kieroja tai taipuneita ja niiden oikaisu pelkällä tasohöylällä on aika työlästä (pitäisi olla myös oikohöylä. Lankulle pitää tehdä jonkinlainen kelkka, joka pitää se samassa asennossa koko höyläyksen ajan. Erilaisten viritysten jälkeen päädyin tekemään suurimman osan lankkujen suoristuksista käsihöylällä. Ensimmäinen pöytätaso koostui pituussuunnassa kolmesta yli 20 cm leveästä lankusta. Tässä lankut on höylätty ja sovitettu yhteen liukuvilla lohenpyrstöillä. Tasotappeja varten lankkujen päät on ensin jyrsitty sirkkelillä ja sitten tasattu höylillä. Tähän tarvitaan kyntehöylä, jonka terä menee höylän rungon reunaan asti, jotta tuollaisen kulman saa höylättyä siistilksi. Musta höylä vasemmalla on tori.fi:stä ostettu ”Stanley #78” kyntehöylä (rabbet plane), josta tosin puuttuivat ohjaimet. Näitä on kai käytetty ikkunoiden ja ovien huullosten höyläämiseen. Pieni höylä keskellä on ’JUUMA Rabbet Block Plane’ eli puhdistushöylätyyppinen kyntehöylä. Vihreä höylä takavasemmalla on Kunzin #5. Kaksi viimeksimainittua ostettu saksalaisesta Fine Tools verkkokaupasta. Olen antanut itseni ymmärtää, että rautakaupassa myytävillä Stanley höylillä ei tee mitään. Stanley höylän pitää olla vanha ollakseen hyvä. Fine Toolsilta tuli tilattua myös muutama japanilainen saha. Ehdottomia pelejä tarkkaan sahaamiseen. Puutöissä pitää kaikkien työkalujen olla teräviä. Erilaisia japanilaisia vesikiviä tilattuna Fine Toolsista. 30.1.2018: Toinen päätylankku menossa paikoilleen. Lankuissa on tasotappien lisäksi 1cm huullos ja päätylankussa vastaava ura. Tammesta puukolla veistetty tappi lyödään päätylankun ja tasotappien läpi. Reiät on porattava erikseen niin, että tapin reikä on millin verran ”liian” sisällä, jolloin tapin lyöminen kiristää lankut toisiinsa kiinni. Japanilaisella sahalla tapin saa siististi poikki. 1.2.2018: Siinä se on: ensimmäinen tekemäni tamminen pöytätaso. Sellainen virhe tässä on, että tuo päätylankuissa näkyvä huullos pitäisi jättää piiloon eli huullos ja ura eivät saisi tulla reunaan asti. En kuitenkaan viitsinyt tehdä pöytälevyä uusiksi, mutta seuraavissa korjasin virheen. Toinen virhe, mikä onneksi jää piiloon, on se, että läpilyötävä tappi voi ulostulopuolelta repiä puuta, jos reiät poikkeavat liiaksi toisistaan. Ts tappi on lyötävä siltä puolelta, joka jää näkyviin. Seuraavana olikin keskisaarekkeen runko, joka helmikuun lopulla on tässä vaiheessa. Tässä tapauksessa päätyseinää jää näkyviin. Päädyissä jatkui mieltymykseni liukuviin lohenpyrstöihin. Pystykappaleissa on lohenpyrstöura koko pituudelta ja vaakakappaleiden päädyissä lohenpyrstö. Toisiinsa vaakakappaleet on pontattu (kappaletta ei voi liu’uttaa kahteen suuntaan).Hyllynkannattimet ovat yhtä kappaletta eli myös ne ovat pystykappaleiden välissä lohenpyrstöillä. Tiskiallastaso. Taas liukuvia lohenpyrstöjä, mutta ilman päätylankkua. Vain reunimmainen lankku tammea. Mallaan tiskiallasta paikoilleen 3.3.2018. Allas painaa 40 kg, joten sen yksin nostelu oli hiukan jännittävää. Tämä on Villeroy&Boch O’Novo 895 mm leveä allas. Aika iso… Pöytälevy puuttuu. Suomessa on perinteisesti käytetty puisia höyliä, sillä metalliset olivat kalliita. Puuseppä saattoi ostaa vain terän ja teki itse rungon. Näitä saa kirppareilta ja jos runko on ehjä ja suora ja terä sekä teräkelkka ovat tallessa ja kunnossa, niistä voi kunnostaa itselleen hyvinkin käyttökelpoisen höylän. Tämän ostin tori.fi:stä parillakympillä, enkä oikeastaan tehnyt muuta kuin teroitin. Massan poistoa tammilankusta, eli pyrin suoristamaan pientä kieroutta käsin ennenkuin höylään oikeaan paksuuteen tasohöylällä. Ensimmäisen pöytätason talttasin kokonaan käsitaltalla. Sillä tavalla jokaiseen reikään (noin 60 mm leveä, 60 mm syvä ja 12-14 mm leveä) kului noin tunti. Toisen pöytätason kohdalla fuskasin hiukan ja poistin ensin puuta poralla, jonka jälkeen talttasin reiät oikeaan muotoon ja mittaan. Kyllä siinä kuitenkin meni yli 40 min ja sovittelu päälle. Kaikenkaikkiaan tein 24 tasotappiliitosta, joten siitä voi yrittää arvioida paljonko pelkästään niihin meni aikaa. Talttaaminen käynnissä. Loppuvaiheessa se on edestakaisin sovittelua, kun yrittää arvata, mistä ottaa kiinni ja poistaa puuta sopivasti mutta ei liikaa. Tappitalttojakaan (mortise chisel) ei tuntunut kukaan Suomessa myyvän, joten nekin oli tilattava Fine Toolsista. Motonetissä on ihan hyviä Narexin talttoja, mutta ei tappitalttoja, joita Narexilla kuitenkin on, koska Fine Tools myy niitä. Talttoja on oltava reiän leveydestä riippuen useita, joten aivan kalleimpia ei viitsi ostaa. Uran (oik.) tein pöytäjyrsimellä ja sen jälkeen reiät tappitaltalla. Tässä vaiheessa olen sekä tajunnut että ura ei saa mennä lankun päästä läpi, että myös muistanut sen jyrsiessäni. Aika moinen saavutus! Joko sopii? Maaliskuun loppu. Toinen päätykappale pitää vielä sovittaa pesualtaaseen, pylvääseen ja pesualtaan taakse tulevan lankun tasatappiliitokseen (ko reikä puuttuu vielä). Vielä kiristystapit liitoksiin. Tapahtui keväällä toki muutakin. Tässä Pinja laittaa kylpyhuoneen savilattiaa. Ei siitä punainen tule, mutta punaista savea oli jäljellä. 6.4.2018Kunmostin Santerilta saamani vanhan Stanley #7 höylän. Höyliä ja talttoja alkaa olla kohtalainen kokoelma. Etualalla vesikivet ja höyläterien teroitusta varten teroitustuki (Veritas honing tool). Pöytätasojen höyläys tasaiseksi ensin Stanleyn #7:lla. Höyläys poikittain pöytätason yli vuorotellen kaikista suunnista. Seuraavaksi Kuhnin #5:llä ja sitten vielä pienellä viimeistelyhöylällä. Tässä työvaiheessa tulee lämmin. 13.4.2018 kaikki kolme pöytälevyä paikoillaan ja vieläpä ensimmäisen kerran öljytty pellavaöljyllä. Kolme ja puoli kuukautta takana! Tunnit on ylhäällä, mutta en ole laskenut. Paljon nitä kuitenkin on kulunut. Vielä pitäisi tehdä tammiset avohyllyt päätyyn. Tässä vaiheessa se on vieläkin… Toukokuussa ehdin vielä tekemään yläkaappeja. Tässä yksi yläkaapin seinä. Tekniikka edelleen sama kuin pöytätasoissa. Päätykappaleet tammea, muuten mäntyä (lattialautaa, jota jäi runsaasti yli). 6.5.2018Kesäkuun 24. pv yläkaapin runko on seinällä. On siinä ylälevykin, mutta en nähtävsti ole ottanut siitä kuvaa. Pöytätason ja yläkaapin väliselle seinälle tulee lasi, joka tulikin jo hankkitua ja nojailee tällä piippuun makuuhuoneessa. Vielä heinäkuussa oli tekeillä yläkaapin lieden puoleinen avohyllyosa, mutta tämä jäi vielä vaiheeseen. Kylppärissä odottaa vielä toinen työmaa pöytätasoineen. Kiinnitin pesualtaan suoraan seinään, niin saa sitten myöhemmin jatkaa pöytätasolla.
Nythän keittiö on käytössä vaikka keskenhän se on. Sahasin sopivat OSB-levypalaset, että kaappeihin saa tavaraa. Väliaikaiset verhot on suunnitteilla, kun ovia ei ole. Nyt pitäisi vain saada inspiraatio jatkaa hommaa, mutta talossa on toistaiseksi tuntunut riittävän kiireellisempääkin tekemistä. Ja toisaalta puutöitä ei viitsi pakkasessa juuri tehdä, joten odotellaan kevättä ja hiihdetään.
Vielä yritän tehdä yhden postauksen lähiaikoina, että saan rakennushommat päivitettyä nykytilanteeseen.
Subscribe
Tilaa blogimme / Subscribe To OurBlog
Join our mailing list to receive the latest news and updates from our team.
Kiitos tilauksestasi!
Tilaa Iso-orvokkiniitty blogi! /Subscribe To OurBlog!
