Varaavat tulisijat päälämmönlähteenä ja kuinka ne rakennettiin

Tässä postauksessa seurataan kolmen tulisijamme valmistumista. Talostammehan tulee puulämmitteinen ja meidän tapauksessa puulämmitys on ensisijainen lämmitysmuoto. Suomessa – puulämmityksen luvatussa maassa – ei ole mahdollista rakentaa taloa, jossa tavallinen varaava tulisija olisi ensisijainen lämmitysmuoto. Yleensä asia kierretään sillä, että laitetaan suora sähkö ensisijaiseksi lämmitysmuodoksi – tai nykyaikaisemmin maalämpö – ja tulisijat ovat toissijaisia lämmönlähteitä. Koska meillä oli lähtökohtana energiaomavaraisuus, ei sähkö- eikä maalämpökään tullut tietenkään kyseeseen. Ratkaisu tähän kinkkiseen kysymykseen löytyi siten, että toiseen tulisijaan suunniteltiin kuumavesikierto lämminvesivaraajaan, josta otetaan lämmin vesi lattialämmitykseen. Sinänsä muuttamatta tulisijaa muuten kuin muuraamalla sen sisään kuumavesitankki, siitä tulikin puulämmitteinen lämmityskattila – tai oikeammin lämmönvaihdin – joka on ensisijaisena lämmönlähteenä täysin ok. Tämä uuni  on tuvan ja makuuhuoneen välissä ja sen tuottamasta energiasta arviolta puolet siirtyy mittausten mukaan kuuman veden kautta lämminvesivaraajaan (Jäspi 1500 ltr). Toinen uuni on tupakeittiön ja työhuoneen välissä oleva suuri leivinuuni, jonka vieressä keittiössä on puuliesi.  Lämmityksen energiamääriin ja käytännön toteutukseen palataan varmasti tarkemmin myöhemmässä postauksessa. Tässä on tarkoitus lähinnä seurata uunien rakentamista ja muuraamista. Ja se tietenkin alkoi heti talon perustuksista.

 

Perustukset

 (Erkki Pöytäniemi)

Kun maansiirrot oli tehty ja päästiin valaamaan anturoita (heinäkuu 2016), valettiin myös uunien anturat. Leivinuunin alla on kääreessä viestit tulevaisuuteen.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Yleiskuva pohjoisesta: oikealla takkauunin antura ja vasemmalla leivinuunin antura, jossa jo kierros kevytharkkoja.

 (Erkki Poytaniemi)

Elokuussa 2016 valetaan uunien perustuksille kannet.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Lokakuussa 2016 talon runko on valmis, vesikatto päällä ja olkipaalitkin kannettu katon alle. Lattiaan tehdystä reiästä näkyy leivinuunin perustusten betonikansi alapohjan alapuolen tasolla.

 

 (Erkki Pöytäniemi)

Kannen päälle tuli kaksi kierrosta kevytharkkoja, jotka eristettiin lattiarakenteista portugalilaisella korkkieristelevyllä. Harkkojen sisään jäävä tila täytettiin lekasoralla (40 cm – eriste).

 

 (Erkki Poytaniemi)

Lekasoran päällä kangas erottamassa lekan betonista ja harjateräsristikko.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Ja päälle betonilaatta (21.10.2016). Siis kellarin (ts uunin perustusten) sisäkatosta tänne on matkaa noin 50 cm. Tästä lähdetään myöhemmin muuraamaan tiilillä ylöspäin. Dave ja Geir valuhommissa.

 

Piiput

 (Erkki Pöytäniemi)

Ja siitä se lähtee 16.3.2017. Piippumuurari Pertti Levänen Pusulasta asettelee takkauunin hormin ensimmäisiä tiiliä. Piippu muurattiin savilaastilla. Vieressä näkyy Jäspin lämminvesivaraaja, johon tulee uunista kuumavesikierto.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Leivinuunin hormin paikkaa tarkistetaan laserilla.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Laserilla löytyy myös katosta paikka, johon tehdään hormin läpivienti. Santeri apumiehenä katon puolella.

 

 (Erkki Pöytäniemi)

18.3. mennään parven lattian läpi (takkauuni).

 

 

 (Erkki Pöytäniemi)

Santeri sekoittaa laastia.

 

 (Erkki Pöytäniemi)

Ja 23.3. Pertti – ts piippu – tulee katon läpi.

 

 (Erkki Pöytäniemi)

Leivinuunin ja lieden hormi.

 

 (Erkki Pöytäniemi)

24.3. molemmat piiput on valmiit.

 

Tulisijojen muuraustyöpaja: 1. päivä (25.4.2017)

25.-28.4.2017 järjestettiin Suomalaiset Tulisijat ry:n kanssa 4 päivää kestävä tulisijojen muuraustyöpaja, jonka taustoista kerrotaan kurssimainoksessa. Suomalaiset Tulisijat ry:n puheenjohtaja, arkkitehti, tulisijatutkija ja -suunnittelija Heikki Hyytiäinen  on suunnitellut kaikki uunit ja oli työpajassa mukana ohjaamassa muuraustyötä. Iiro Sahramaa Tulisydän Oy:stä ja kurssille osallistuneet ammattimuurarit vastasivat muuraamisesta. Muuraustyössä käytettiin aitoa savilaastia ja savitulilaastia.

Leirillä muurattiin kolme erilaista tulisijaa:

  1. käyttövettä lämmittävä, vähäpäästöinen takkauuni (Tulisydän-takkasydän), n. 3000 kg
  2. vähäpäästöinen pienleipomouuni, (paistoarinan sisämitat 500 x 900, Tulisydän-tulipesä), n. 3000 kg
  3. keittiöön uudentyyppinen vähäpäästöinen puuliesi, n. 1000 kg
 (Erkki Poytaniemi)

25.4.2017 aloitetaan viikon työpaja. Iiro aloittaa vesikiertoisen takkauunin muurauksen.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Heikki selittää uunin tulisydämen toimintaa. Kahden tiilikerroksen päällä teräsrakenteinen tuhkapesä, jonka kautta tulee ensioilma arinan alle ja toisioilma pystyputkia pitkin palavien puiden yläpuolelle. Itse tulipesä (ja se arina) puuttuu vielä, joten asian hahmottaminen voi olla hankalaa.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Samaan aikaan kokeneet ammattimuurarit Jussi Salonen ja Hannu Kärki aloittavat leivinuunin muurausta.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Kesken työpajan joukkue ruotsalaisia ekorakentajia pöllähtää sisään tutustumaan taloomme ja tulisijojen muuraamiseen. Heikki selostaa vähäpäästöisen puun polttamisen perusteita.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Takkauunin tulisydämen osia kannetaan sisään ja asetetaan ne oikeaan järjestykseen.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Ei uuneja toki pelkällä näppituntumalla tehdä. Uunit on suunnitellut Heikki Hyytiäinen.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Tulipesän seinät paikoillaan. Toisioilmakanavat upotettuna seiniin. Savukanavat nousevat samaan  tahtiin.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Uunin sydäntä jatketaan ylöspäin.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Toisella puolen taloa on saatu leivinuunin tuhkapesä paikoilleen.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Tulipesä keskellä vasemmalla, sivuilla (kuvassa ylhäällä ja alhaalla) savukanavat, joita pitkin savukaasut aikanaan kulkevat alaspäin. Santeri on aktiivisesti mukana oppimassa muurausmestareilta.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Tulipesää kavennetaan eteenpäin. Tulipesän yläpuolelle muodostuu kaasuvirran kokoava nielu, jossa kaasut myös lopullisesti sekoittuvat.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Jussi Salosen taitavissa käsissä tiili menee halki juuri niinkuin pitääkin.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Siinä sitä tarvittiin.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Sitten tulee keraaminen laatta, mutta ei – tämä ei ole vielä paistoarina vaan jää paistoarinan alle. Tulipesästä savukaasut nousevat kapean nielun kautta (oikealla) leivinpesään, joka toimii toisiopalotilana.

 

 (Erkki Poytaniemi)

No nyt tulee paistoarina! Leipuri tarkkaavaisena taustalla. Ja tarkistetaan, että leivät pysyvät vaakassa.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Siinä se on: 90 cm pitkä ja 50 cm leveä paistoarina. Tuhkat saa työntää takaa (kuvassa vasemmalla) tulipesän kautta tuhkapesään.

 

 (Erkki Poytaniemi)

SIllä aikaa toisella puolella taloa takkauunin tulisydän nousee.

 

 (Erkki Poytaniemi)

… ja nousee.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Näkymä tulisydämeen ylhäältä. Keskellä on yläpalotila, jossa kaasut viivähtävät ennen ohjautumistaan alas savusolia pitkin ja sieltä hormiin. Siksi uunin kuorikin lämpiää ylhäältä alaspäin.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Ja kansi päälle.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Sillä välin leivinuunin sisäkuori on noussut, paistouunin seiniä on muurattu tulitiilistä ja nyt Jussi Salonen sovittaa uuninluukun holvikiveä.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Työtä valvoessa täytyy olla tarkkana. Heikki mittaa, että luukku mahtuu aukkoon.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Aikamoinen päivä. Kokeneiden muurarien käsissä leivinuuni nousi tähän vaiheeseen yhdessä päivässä!

 

Tulisijojen muuraustyöpaja: 2. päivä (26.4.2017)

 (Erkki Poytaniemi)

Aamulla nostettiin paistotilan holvi paikoilleen.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Savukaasut nousevat tulipesästä leivinuunin takaosaan ja jatkavat matkaansa ylöspäin leivinuunin etuosasta (kuvassa oikealla näkyvä rako). Kuvassa vasemmalla epäsymmetrinen ns laivankeula, joka ohjaa savukaasut poskikanaviin suosien hormista katsoen kauimmaista poskea ( leivinuunin savujakautumista on Heikki mitannut mm. työskennellessään Tampereen teknillisessä yliopistossa). Eli uunissa on kolme kammiota: tulipesä, paistouuni ja toinen yläpalotila leivinuunissa polttoa varten.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Yläkammion päälle tuli tulitiililevy, 5 cm kaoliininvillaeriste ja 5 cm kivivilla.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Kansi tiivistetään savilaastilla.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Jotakin kiinnostavaa siellä täytyy olla kun miehet polvistuvat sen ääreen. Marjaa hiukan naurattaa.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Santeri pääsi muuraaaam liettä. Savukaasun reitti hormiin.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Santeri saa vanhemmalta mestarilta jotakin vinkkiä lastan suhteen.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Työpajaan kuuluu, että sponsorit pääsevät myös ääneen. Pislan edustaja kertoo tuotteistaan. Meillä uunien luukut ja tuhkaluukkujen kannet ovat Pislalta. Muita sponsoreita olivat Wienerberger ja Tiileri.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Tulipesän ja uunin alla on tulitiililevy. Vasemmalla tuhkaluukku.

 

Tulisijojen muuraustyöpaja: 3. päivä (27.4.2017)

 (Erkki Poytaniemi)

Työpajan kolmantena päivänä lähdetään uudella porukalla nostamaan leivinuunille kuorta, vuorossa Voitto Kavander. Koska tarkoitus on, että leivinuunilla voi paistaa yhdellä lämmityksellä useampia leipäeriä, täytyy se eristää kunnolla. Reikätiilikuoren alle tulee 10 cm kaoliini- ja kivivillaeristys.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Samaan aikaan nousee myös takkauunin kuori toisella puolella taloa.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Uunin taakse tulisydämen ja kuoren väliin tulee vesisäiliö, jossa vesi lämpenee ja kiertää lämminvesivaraajaan ilman pumppua. Tätä rosterimallia ei voi suositella, sillä hiukan myöhemmin toisella työmaalla sellainen repesi koeponnistuksessa ja niin kävi  meillekin, kun asennuksissa niin pitkälle päästiin. Lämmönvaihdin oli valmistettu metallipajassa ohuesta levystä, eikä se kestänyt painetta. Onneksi koeponnistettiin ilmalla eikä vedellä! Uusi vahvempi säiliö sovitettiin samaan tilaan myöhemmin.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Uuniluukun aukon ylitystä muurataan. Iiro ja Olli Jääskeläinen.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Työmaa kolmannen päivän päättyessä. Molempien uunien kuorissa vielä hiukan matkaa ylös. Marja katselee mietteliäänä leivinuunia, joka aiheutti isäntäparin välille hiukan kitkaa, kun kuoren eristys pullisti uunia niin, että uunin ja seinän välinen käytävä oli jäämässä alle metrin levyiseksi. Leipuri sai haluamansa eristyksen mutta käytäväkään ei kovasti kaventunut, koska eristys poistettiin uunin ja hormin välistä ja kuori tuli osittain piipun ympärille.

 

Tulisijojen muuraustyöpaja: 4. päivä (28.4.2017)

 (Erkki Poytaniemi)

Homma jatkuu Kari Rautelinin johdolla, Santeri on edelleen opissa.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Marja ja Heikki käyvät projektia läpi uunien luukkujen ääressä.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Tuotemainontaa…

 

 (Erkki Poytaniemi)

Siellä niitä leipiä sitten joskus paistuu.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Hallakin on jälleen mukana Ainon kanssa, ja Pinja-täti 😉

 

 (Erkki Poytaniemi)

Perjantaina oli avointen ovien päivä. Talon alle sai vielä silloin hyvän luentotilan. Heikki kertoo vähäpäästöisten tulisijojen toiminnasta.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Olli Jääskeläinen rappaa kiertovesiuunin savilaastilla.

 

Se yleiskuva työpajan päättyessä jäi ottamatta, mutta molemmat isot uunit tulivat muurausten osalta valmiiksi. Liettä ei voinut suuren leivinuunin vieressä muurata yhtaaikaa vaan sen Iiro muurasi myöhemmin. Uuninluukut täytyi myös kiinnittää myöhemmin.. Ja lopulliset rappaukset tehtiin myöhemmin, mistä on kerrottu myös rappauspostauksessa.

 

 Vähäpäästöinen liesi

 

 (Erkki Poytaniemi)

Vähäpäästöisyyden edellytys on, että pilkkeitten päälle saadaan toisioilmaa, eli happea, joka mahdollistaa savukaasujen palamisen kuumana ja puhtaasti.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Lieden tulisija on rakennettu sekä alta, sivuilta, että päältä tulitiililevystä. Tulisijan vasemmalla puolella olevassa laatassa on tehty aukko toisioilmalle sekä ylemmäksi aukko, josta savukaasut pääsevät eteenpäin lieden kannen alle ja paistouunin päälle. Tulisijan päällä on myös tulitiililevy, joka on vähäpäästöisyyden toinen edellytys. Jos liekki tulisijassa nuolee suoraan suhteellisesti ottaen kylmän lieden kantta, ei palolämpötila pääse riittävän korkeaksi, eikä palaminen ole riittävän täydellistä. Päällä oleva tulitiililevy mahdollistaa palamisen erittäin korkeassa lämpötilassa puhtaasti. Kuuma liekki pääsee kannen kanssa tekemisiin vasta tulisijan vasemmalla puolella. Kahvi- ja teevesi keitetään siis siellä.

 

 (Erkki Pöytäniemi)

23.7. Marja rappaa uunia ja lieden. Käytössä on Saviukumajan punainen pohjarappauslaasti.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Viikkoa myöhemmin leivinuunin rappaus jatkuu Pinjan kanssa.

 

 (Erkki Poytaniemi)

Molemmat uunit punaisiksi rapattuina (8.9.2017). Uuniluukut ovat paikoillaan ja pikkuhiljaa uuneja aletaan lämmittää; ensin sisäänajoa pienillä pesällisillä ja lopulta täysiä pesällisiä. Kuitenkin alussa vain kaksi pesällistä päivässä, sillä tässä vaiheessa on moni vaurioittanut tulisijansa. Talo kun on tässä vaiheessa vielä melko vetoinen. Hyvä, että taloa saadaan lämmitettyä, sillä sisäseinien rappaukset jatkuvat vielä ja savilattioita ollaan vasta aloittelemassa.

Kokemuksiin uunien käytöstä ja talon lämmittämisestä palataan sitten myöhemmin…

 

 

 

Vastaa