Tuulimyllyn pystytys

(The photos below are about erecting our windmill 18.-19th March 2017, so I am posting this almost 2 years late. )

Aloin katsomaan energia-aiheisia postauksiani tarkoituksena päivittää tilanne kertoa kokemuksistamme off-grid elämästämme. Mutta huomasin, että niinkin oleellinen asia kuin tuulimyllyn pystytys on ilman omaa postausta. Siitähän on kohta kaksi vuotta. Onneksi on valokuvat.

Tuulimyllyn maston kantaminen ylös mäen päälle on kuvattu vdeolle omassa postauksessaan.

1. päivä – Day 1. (18.3.2017)

Tuulimyllyn pystytys aloitettiin 18.3.2017. Facebookissa ytimekkäästi totean ”Tuulimyllyn pystytystä aloitellaan.” Postaan nyt tähän huomattavasti enemmän kuvia, jotta lukijalle syntyy paremmin kuva pystyksen kulusta. Kuvateksteissä tarkemmat selostukset. Yritän kertoa asiat niinkuin ne silloin näyttivät.

Tarvittavia tavaroita kannettuna mäelle. Kuumasinkitty 24,5 metrin masto kannettiin neljänä 6 metrin kappaleina mäelle aikaisemmin. Ruskea apumasto on käsittelemätön.
Ensin oli kannettava tavarat ylös. Masto ja turbiini oli kannettu jo aikaisemmin. Johan Reps Oy:stä inventoi.
Talolta oli myös vedettävä syöttöjohto ylös. AXMK 4 x 16 mm2.
Syöttöjohto lähtee yläkerrassa olevasta sähköteknisestä tilasta. Tuossa se on nytkin, tosin lautavuorauksen alla.
Kaapeli on maan pinnalla, sen maahan kaivaminen on tarpeetonta.
Sähkö kulkee kaapelia pitkin yhtä hyvin ylös kuin alaskin. Kallioporakoneeseen tarvitaan sähköä, joten nyt generaattoria ei tarvinnut kantaa ylös.
Tämän kiven päälle masto kiinnitetään. Maston alla voima kohdistuu vain suoraan alas.
Tämä taitaa olla idän puoleinen kiinnityskohta, joka myöhemmin osoittautui heikoimmaksi lenkiksi.
Maston nostolinjalta poistetut puut olin kaatanut metrin kantoon, jotta maston saa väliaikaisesti niihin kiinni.
Kiinnitetään maston kappaleet toisiinsa.
Vaijereiden kiinnityskohdat vaijerilukkoineen ja kaussineen.
Anders poraa reikää etelän puolelle. Tässä on peruskalliota.
Masto ja apumasto kiinni saranoidussa pohjalevyssä.
Miikka ja Jussi kiinnittävät mastoon vaijereita.
Apumastoa nostetaan vinssillä. Ensimmäisen päivän työt ovat pulkassa – hämärääkin alkaa olla.

2. päivä – Day 2 (19.3.2017)

Toisen päivän aamuna keli olikin yllättävän erilainen, varsinkin kun oli jo 19. maaliskuuta. Onneksi tavaroita ei oltu levitetty kovin pahasti maastoon… Homma jatkui siitä, mihin edellisenä iltana jäätiin.

Maisema oli kauniin valkoinen.
Anders kytkee sähköjohdot kiinni turbiiniin. Maston päähän tuli Skystream 3.7 tuulimylly, muunneltuna DC lataustoimintoon niin, että sen oma verkkoinvertteri on poistettu ja myllyn tuottama 3-vaihesähkö johdetaan ”raakana” alas. Tällöin maston päähän ei oikeastaan jää muita huoltokohteita kuin turbiinin laakerit. Elektroniikkahan voisi hajota vaikka salaman vaikutuksesta, jolloin koko masto olisi laskettava alas korjausta varten.
Siivet sovitettiin kiinni keskikappaleeseen….
… ja edelleen turbiiniin, joka on kiinnitetty mastoon.
Turbiinin kiinnitys mastoon.
Erkin on kaadettava vielä yksi koivunpoikanen pois tieltä.
Anders kytkee turbiinista tulevat johdot maston juuressa olevaan sähkökeskukseen.
Mastoa lähdettiin nostamaan pystyyn klo 10.50.
Mastossa on 9 harusvaijeria. Noston aikana jokaisen vaijerin päässä oli jonkun oltava vahtimassa, että masto nousee suoraan, eikä törmää puihin. Kuvassa ainakin Jussi, Tapio ja Miikka.
Masto nousee hyvin puiden lomassa ylös.
Johan näyttää helpottuneelta: masto on edelleen hallitusti nousussa.
Tässä vaiheessa kaatumisen riski on suurimmillaan.
Tapani vetää vinssillä varovasti apumastoa alas, jolloin masto nousee.
Marja ja Pekka vaijereiden päissä.
Masto on pystyssä.
Vaijereiden pituussäätöön tarvitaan ns vetosammakko. Myöhemmin minun oli hankittava sellainen meille ja sen löytäminen olikin hankalaa. Lopulta se löytyi Uittokaluston nettikaupasta.
Jonkin verran säätövaraa on vanttiruuveissa, mutta niiden kääntäminen on aika työlästä jos vaijerissa on vetoa.
Mylly talon katolta katsottuna.

Mylly saatiin siis kahdessa päivässä onnellisesti pystyyn. Ihan pieni homma se ei ollut ja nostovaiheessa porukkaa saa mielellään olla liikaa kuin liian vähän vaijereiden päissä. Youtube-videoista voi harusmastojen pystytystä opetella, mutta mukana on hyvä olla sellaisia, jotka ovat niitä pystyttäneet ennenkin. Kiitos Johanille ja Andersille onnistuneesta pystytyksestä ja kaikille apuvoimille, jotka silloin olivat paikalla. Tätä kirjoittaessani mylly on ollut kohta 2 vuotta toiminnassa. Käyttökokemuksista lisää myöhemmissä postauksissa, mutta lyhyesti sanottuna, kyllä se toimii ja tuottaa sähköä….

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *