Ekotalomme suunnittelu on jo varsin pitkällä. Käydäänpä läpi, kuinka homma on edennyt ihan alusta alkaen. Voi kyllä väittää, että prosessi alkoi jo siinä vaiheessa, kun vasta etsimme paikkaa, jonne muuttaa. Aluksi haimme sopivaa kunnostettavaa taloa, mutta totesimme aika pian, että se oli mahdoton projekti. Täällä etelässä ei ole jäljellä enää sen aikakauden taloja, jolloin rakennettiin vielä kunnolla tai ne on remontoitu piloille. Niinpä päädyimme rakennustontin hankintaan.
Jotta talossa voi hyödyntää ympäristön resursseja mahdollisimman tehokkaasti ja se on viihtyisä paikka asua, on rakennuspaikka valittava huolella. Energian säästön ja keräämisen kannalta paras paikka on pohjoistuulilta suojaisa etelään laskeva rinne, jolloin pystytään hyödyntämään passiivinen aurinkoenergiakin tehokkaasti. Jos ajattelee vielä vesitaloutta, hyvä työkalu on keyline-suunnittelu. Siinä katsotaan, miten vesi kulkeutuu tontilla ja miten sen saa parhaiten talteen ja hyödynnettyä. Tärkein vesivarasto on maaperä. Myös esimerkiksi rakennukset ja lammet sekä ojitus kannattaa miettiä veden luontaisen kulkeutumisen mukaan. Tuleva asuinpaikka piti tarkistaa lisäksi muiden ympäristötekijöiden kuten melun, saasteiden, voimajohtojen ja maaenergioiden kannalta.
PAIKAN VALINTA
Käytimme sopivan paikan hakemiseen syksyn ja talven 2013. Alkuvuodesta 2014 ajoimme eräänä kuulaana päivänä Karjalohjalle katsomaan 3 km keskustasta Kyrönnokan suunnalla sijaitsevaa rakennustonttipaikkaa, jossa oli myös peltoa ja pieni metsä. Kun astuimme autosta pellon reunalla, kaikui metsästä korppien raakunta ja metson soidinääni! Olipa ihmeellistä. Paikkaan ei voinut olla ihastumatta heti ensikäynnillä. Yksi rakennustonteistakin näytti täyttävän odotuksemme: vietti lähes etelään ja oli mukavasti metsän ja pellon kainalossa. Siitä vaan sitten hieromaan kauppoja. Kestikin koko kevään, kunnes saatiin paperit kuntoon ja kaupat tehtyä.
Kesäkuun alussa pääsimme omalle tontille. Halusimme viettää paikassa mahdollisimman paljon aikaa, joten veimme sinne asuntovaunumme ja oleskelimme siellä ensin viikonloppuja ja sitten lähes koko kesän ja taas viikonloppuja marraskuulle asti, kunnes pakkaset tulivat. Havainnoimme luonnon- ja sääolosuhteita ja tutustuimme paikkaan. Samalla alkoi talon suunnittelu. Ensin kartoitimme mahdolliset rakennuksen sijoituspaikat ja niistä valittiin noilla yllä mainituilla kriteereillä paras. Onneksi valintamme saatiin läpi myös Lohjan rakennusvalvonnassa, mikä ei ollut itsestään selvää, koska rakennusoikeus tontilla oli rajoitettu tiettyyn alueeseen. Talomme tulee nyt sitten puoliksi rakennusoikeusalueen ulkopuolelle. Suunnttelupöydillä, missä noita rajoja piirrellään, ei taideta paljon käydä katselemassa olosuhteita paikan päällä.
TARPEIDEN KARTOITUS
Kati Juola, Marja ja Jaakko tutkimassa tulevan talon paikkaa toukokuussa.
Talon suunnittelussa lähdimme liikkeelle listaamalla tarpeemme asumista varten. Ehdottoman tärkeää oli hyvä sisäilma ja luonnolliset rakennusmateriaalit. Olimme yhteydessä Natural Building companyyn Karjaalla jo siinä vaiheessa, kun totesimme, että talo pitää rakentaa itse. Keskustelimme aluksi talon rakennusmateriaaleista ja päädyimme savi-olki-seinäiseen ratkaisuun. Totesimme myös, että savi-olkitalo on helpompi rakentaa meidän olosuhteissamme, jos se tehdään puurungon varaan, jolloin talon kehikon ja katon voi rakentaa ensin ja savi-olkiseinät sitten sateelta suojassa katon alla. Savi-olkirakenne on herkkä kosteudelle rakennusvaiheessa.
Oli myös itsestään selvää, että taloomme tulee puulämmitys. Toki pohdimme puun polton hiukkaspäästöjä, mutta suomalainen uuninrakennustaito on tässä suhteessa maailman huippua. Puuta saamme lisäksi omasta takaa ja omavaraisuus on tässäkin suhteessa tavoitteenamme. Puu on lisäksi uusiutuva luonnonvara. Pohdimme toisaalta maalämpöä, mutta siinä on ongelmana suuri sähkön tarve. Meidän on kuitenkin minimoitava sähkönkulutuksemme, koska emme aio liittyä valtakunnan sähköverkkoon lainkaan. Tarvitsemamme sähkön aiomme tuottaa aurinkopaneeleilla ja tuulivoimalla.
Puulämmityksenkin takia taloomme tuli avoin ja yksinkertainen pohjaratkaisu. Siinä on kammari ja tupa, johon yhdistyy keittiö ja matalalla seinällä erotettu työhuone, joka toimii yrityksemme toimistona. Toiminnallisuutta silmällä pitäen yhteen nurkkaan tuli erillinen kodinhoitohuone omalla sisäänkäynnillä, johon yhteyteen saatiin myös wc ja suihku. Yläkertakin talossa on; sieltä löytyy teknistä tilaa ja makuuparvi vieraille. Kuisti suunniteltiin huolella, sillä olen aina haaveillut perinteisestä kylmästä kuistista, jossa voi talvettaa kasveja ja säilyttää muuta viileässä viihtyvää. Kuistin lämpimämmälle seinustalle tuli myös polttopuiden välivarasto.
Sinänsä puulämmityksen toimivuuden ja sujuvuuden suunnittelu oli ihan oma prosessinsa, jossa apunamme oli Tulisydämen Heikki Hyytiäinen. Taloon tuli työhuoneen ja keittiön väliin takka-leivinuuni ja hella sekä tuvan ja kammarin väliin varaava takka, joka lämmittää myös kosteat tilat ja kodinhoitohuoneen (suoraan ja kuumavesikierron kautta). Uunia tarvisee lämmittää joka toinen tai kolmas päivä ja muurista huokuvan lämpö varastoituu myös seiniin. Kosteiden tilojen, kodinhoitohuoneen ja eteisen lattiaan tulee myös lattialämmitys ja kammarin ja tuvan puolelle seiniin lämminvesiputket varalämmitysjärjestelmänä, jos uuneja ei kukaan olekaan lämmittämässä. Lämmitykseen tarvittava kuumavesi voidaan lämmittää paitsi tulisijalla, myös aurinkokeräimillä ja mahdollisella ylimääräisellä sähköllä (esimerkiksi kovalla tuulella).
Keittiön ajattelimme varustaa sähkökäyttöisen jääkaapin ja tiskikoneen lisäksi kaasuliedellä. Käyttövesi lämpiää tulisijoista lämmitykaudella ja kesällä aurinkolämmönkerääjillä. Apukeittiössä on pyykinpesukone, mutta suurimmat sähkönkuluttajat löytyvät kotitoimistosta: kaksi kannettavaa tietokonetta, kaksi erillistä näyttöä, skanneri ja tulostin. Keittiössä varmaankin tarvitaan joitakin sähkövempaimia kuten yleiskone leivontaa ja ruoanlaittoa varten. Energia-asioita on jo pohdittu aikaisemmassa artikkelissa.
Permakulttuuriperiaatteiden mukaan heitimme LVI-suunnittelijalle ajatuksen, että käyttövesi tulisi kaivon lisäksi katolta sadevedenkeräysjärjestelmän avulla. Ajatuksena on kerätä vettä eri lähteistä. Tuntuu tuhlaukselta käyttää suihku- ja pesuvesinä juomakelpoista vettä. Keräysvesi tulisi apukeittiöön ja pesutiloinin, kun taas keittiössä olisi puhdasta kaivovettä. Tarvittaessa kaivoveden saisi myös muualle. WC:ssä ei vettä tarvita, sillä siitä tulee kuivakäymälä, joka erottelee virtsan erikseen. Näin saimme kunnankin suostumaan siihen, että meidän ei tarvitse liittyä jätevesiputkeen. Talosta tuleva harmaavesi suodatetaan säännösten mukaisesti ja käytetään puutarhassamme monivuotisille kasveille kasteluvetenä. Tuo vedenkeräys täytynee toteuttaa lähinnä etelänpuoleiselta katolta, koska isommalle pohjoisen puoleiselle katolle olemme suunnitelleet viherkattoa sammalista ja muista paikalla jo kasvavista kasveista.
Heinäkuun lopulla tutkittiin maaenergialinjoja.
Permakulttuurikurssilta tuttu ystäväni katsoo harrastuksekseen maaenergialinjoja ja hänen kanssaan merkitsimme niitä talon paikalle maastoon. Nämä otettiin sitten huomioon talon suunnittelussa. Tästä hommasta nuorempi polvemme ei ollut ihan vakkuuttunut, mutta itse koimme sen ihan hyväksi tavaksi oppia tuntemaan lähemmin paikkaa ja päästä sisälle sen ominaislaatuun. Eikä siitä varmasti ole haittaakaan, että pyrkii välttämään vesisuonia ja energialinjoja, joilla voi olla huonoja vaikutuksia.
Toinen tontilla vieraillut tutkimuksentekijä oli Jukka Keränen, joka tuli elokuussa tekemään pohjatutkimuksen talon perustuksia varten. Hän ajoi säätimestä ohjaten pienen telaketjuilla puksuttavan vehkeensä talon rakennuspaikalle ja jyskytti kauhealla metelillä syvät reiät talon nurkkien paikalle tutkien, millainen maaperä siellä on ja milloin tulee kallio vastaan. Yllättävän syvälle sillä poralla pääsi ainakin alarinteessä, jopa neljään metriin. Ylärinteessä oli vain puolitoista metriä maata kallion tai ison kiven päällä. Nyt toivomme, että salaojitusta varten ei tarvitse ruveta räjäyttelemään kalliota.
TOIMIVA KOKONAISUUS
Pian sen jälkeen kun saimme ostettua paikan, kokosimme suunnittelutiimin. Saimme pääsuunnittelijaksi Kati Juolan Natural Building Companysta. Hänellä on kokemusta tällaisten luomutalojen suunnittelusta. Iloksemme Kati tuli innolla mukaan ajatukseen, että Erkin vanhin poika Jaakko varsinaisesti suunnittelee talon osana lopputyötään Oulun arikkitehtiosastolle ja toimii näin rakennussuunnittelijana. Jaakko muutti kesäksi muutenkin ystävänsä luo Fiskarsiin ja innostui ajatuksesta. Näin meillä oli erinomainen suunnittelutiimi koossa.
NBC:stä saimme myös rakennesuunnitteluun Anders Westerlundin ja heidän kontaktiensa kautta löytyi LVI-suunnittelija Robert Malmberg Tammisaaresta. Lisäksi tilasimme Wassis Oy:ltä jätevesiuunnittelun ihan senkin takia, että saamme kunnan varmasti suostumaan suunnitelmaamme. Niin, ja tulisijasuunnittelusta vastaa Tulisydän. Sähkösuunnittelusta olemme alustavasti sopineet Sähkösuunnittelu Karlssonin kanssa. Hän suunnitteli myös toisen karjalohjalaisen tuuli-aurinkosähkötalon sähköjärjestelmän. Sähkön tuotannon järjestelmän suunnitteluun Erkki on paneutunut innolla, mutta toivottavasti saamme siihen myös avuksi henkilön, jolla on kokemusta tällaisista järjestelmistä. Suunitelma pitää tarkistuttaa henkilöllä, joka on sähköalan ammattilainen ja suunnitellut aurinko-tuulisähköjärjestelmiä ja mielellään myös näitä offgrid-systeemeitä, siis itsenäisiä sähköverkon ulkopuolella olevia järjestelmiä. Tosin mökkejä suurempia esimerkkejä Suomessa on vähänlaisesti.
On vierähtänyt reilu puoli vuotta siitä, kun talon piirtäminen aloitettiin. Jaakko on hionut luonnoksen toisensa jälkeen tuumailujemme ja keskustelujemme perusteella. Aluksi mietittiin rakennuspaikan ja meidän omien tarpeidemme mukaan pohjaratkaisua ja sen jäkeen lähdettiin kysymään muiden ammattilaisten näkemyksiä, jolloin muutoksia tietenkin tuli roppakaupalla. Vaikkapa lämmön jakaantuminen tulisijoista koko taloon vaati miettimistä. Sinänsä talon perusidea ja pääpiirteet ovat pysyneet koko prosessin ajan samoina. Jaakko on jaksanut kärsivällisesti kuunnella kaikkia ja muokata hienosti piirustuksia tarpeiden mukaan. Välillä se on tuntunut melkoiselta palapelin kokoamiselta. Omia ideoitaan hän on päässyt toteuttamaan esimerkiksi tyylikkäiden tulisijojen suunnittelussa. Uuteen taloon siirtyville huonekaluillemmekin on jo mietitty paikat valmiiksi. Minun osuuteni oli tarkistaa huoneiden, ovien ja ikkunoiden sekä huonekalujen sijoittelua Feng shuin kannalta. Olen todennut, että siten saadaan viihtyisämmän tuntuinen ja toimivampi sisustus.
Jaakko ja Kati kävivät esittelemässä suunnitelmaa kunnassa ja siellä oltiinkin ihan tyytyväisiä, pienillä korjauksilla ja ja lisäyksillä suunnitelma on nyt valmis. Lupapiirustuksiin pitää toki liittää rakennepiirustukset, jotka ovat Andersilla työn alla.
Tammikuun 4. päivänä talonpaikalla näytti tältä: suuri osa koivuista on saatu omin avuin nurin, pätkitty pölkyiksi ja pinottu.
