Talo

Kesällä ja syksyllä 2013 kypsyi päätös etsiä meille talo maalta, johon muuttaisimme Espoosta. Olimme jo silloin myös innostuneet permakulttuurista ja Marja suoritti PDC kurssin (2 viikon Permaculture Design Course) Kolilla 2013 kesällä. Koimme, ettemme kaupungissa pystyneet kehittämään itsellemme sopivaa kestävää elämäntapaa. 

Alussa emme oikein tienneet, mitä olimme hakemassa ja varsinkaan, mitä toinen oli hakemassa. Päätimme heti alussa, että on käytävä katsomassa ainakin kymmentä paikkaa, ennen kuin minkään ostamista kannattaa vakavasti harkita. Paikkoja oli melko laidasta laitaan alkaen pienistä maatiloista, mutta suurin osa oli omakotitaloja, hirsitaloja tai rintamamiestaloja isoilla tonteilla. Erilaisten paikkojen katsominen auttoi ymmärtämään mitä halusimme tai toinen halusi ja mitä emme ainakaan halunneet.  Suuntasimme lähinnä Länsi-Uudellemaalle, koska se on varsinkin minulle tutuinta seutua. Ratkaiseva käänne tapahtui, kun löysimme Pohjasta pikkutilan mäen päältä, jolla oli mukavan oloinen hirsitalo ja pihapiiriissä muita vanhempia rakennuksia. Hirsitalo oli rakennettu 1980-luvulla betonilaatalle ja siinä oli höyrysulku seinissä. Oli aikamoinen pettymys, että talo olikin ”feikki” – siis ei rossipohjalla eikä hengittävä. Olimme myös nähneet vanhoja hirsitaloja, jotka oli remontoimalla pilattu tai jossa oli remontti täysin tekemättä ja tuntui, että työmaa on meille liian vaativa. Syntyi ymmärrys, että saamme haluamamme vain tekemällä sen itse – siis rakentamalla. 

Melko pian tämän päätöksen jälkeen huomasin myynti-ilmoituksen rakentamattomasta pikkutilasta Karjalohjalla. Menimme katsomaan sitä helmikuun alussa 2014 – yksi näitä Etelä-Suomen lumettomia talvia. Peltoa ja melkein etelään viettävää metsää, osittain nuorta koivikkoa ja osittain vanhempaa kuusikkoa ja sekametsää. Yksi ratkaiseva tekijä oli pähkinäpensaslehto kuusikon takana. Maaliskuussa kävimme jo katsomassa paikkaa uudestaan arkkitehti Kati Juolan ja poikamme Jaakon, joka silloin vielä opiskeli arkkitehtuuria Oulussa, kanssa. Kesäkuussa teimme kaupat, kun varmistui että tontille saa rakennusluvan. 

Ilmakuva otettu lounaasta 5.1.2020. Talomme noin keskellä kuvaa. Taustalla näkyy Puujärvi ja oikeassa ylänurkassa Lohjanjärvi.

Samana talvena ja keväänä pohdimme millaisen talon rakentaisimme. Lähtökohtana oli tietenkin ekologisuus, mutta ei pelkästään energiatehokkuus vaan vähintään saman arvoinen oli hengittävyys, sisäilma ja materiaalien luonnollisuus. Ei siis mitään high-tech passiivitaloa, jossa eletään muovipussissa koneiden ja automatiikan säätäessä kaiken mahdollisen vaan ”luomutalo”. 

Kysymyksiä joita pohdimme olivat ainakin: 

  • Mihin talo tulisi ja liityntä tiehen
  • Kuinka iso talosta tulisi 
  • Pohjaratkaisu, ketkä asuvat talossa ja mitä talossa tehdään 
  • Rakentamisen perusratkaisu: hirsitalo vai jotain muuta
  • Muut materiaalit 
  • Lämmitystapa
  • Sähkö 
  • Millainen vessa

Emme pitäneet hirveätä kiirettä, vaan parkkeerasimme asuntovaunumme pellolle metsäsaarekkeen viereen. Permakulttuurisuunnittelu alkaa havainnoinnista ja päätimmekin, ettemme ensimmäiseen vuoteen tee paikalla juuri mitään. Metsäsaarekkeen suojaiselle kaakkoispuolelle teimme pari kohopenkkiä ja sinne tuotiin mehiläispesät. Saarekkeen sisälle muodostui oleskelutila, kun toimme sinne puutarhakaluston ja myöhemmin siihen rakentui ”orgaanisesti” kesäkeittiö. Paikan ensimmäinen rakennus oli kuitenkin vanhoista hirsistä rakennnettu puucee. Perustarpeet on hoidettava.  

Hahmottelimme ensimmäistä permakulttuurisuunnitelmaa paikasta kokonaisuudessaan 2015. Sinä vuonna suoritin PDC kurssin Ranskassa Ferm du Bec Hellouinissa,  

Talo on tietenkin osa kokonaisuutta, johon se sijoittuu, jolloin on pohdittava sen sijaintia suhteessa paikan muihin elementteihin ja toimintoihin. Tärkeimmät elementit olivat rinnemetsä ja pelto. Talon paikkaa määräsi tietenkin kaava-alue, mutta luultavasti se olisi tullut juuri tähän joka tapauksessa. Paikan määritteli sektorianalyysi, oikeastaan sama analyysi, jonka perusteella päädyimme ostamaan paikan. Lounaaseen viettävä metsärinne suojaa pohjoisen kylmiltä tuulilta ja antaa etelän auringolle eli energialle. Metsästä pellolle kurottuva metsäsaareke antaa suojaa pohjois- ja länsituulilta. Samaisen saarekkeen kaakkoispuolelle sijoittui luonnostaan puutarha, jolloin se on suoraan talon edessä. Ostamamme paikka koostui kahdesta rakennnustontista sekä erilliseinä kiinteistöinä pelloista ja metsästä. Vain rakennnustonttien yläosa oli kaava-alueella. Halusimme talon rinteeseen jyrkimmän rinnekohdan alapuolelle. Oikeastaan kaava-alue ei jatkunut niin pitkälle, mutta onneksi saimme rakennettua kaava-alueen rajalle, jolloin saimme talon riittävän alas. Talon pitkän sivun isot ikkunat antaisivat suunnilleen etelään. 

Talomme lounaasta puutarhasta kuvattuna 4.12.2020. Katolla on 12 260W aurinkopaneelia ja 12m2 aurinkokeräimiä. Talon takana näkyy tuulimylly.

Ostaessamme paikan kiinteistöillä ei ollut mitään rakennuksia tai teitä. Asuntovaununkin vedimme henkilöautolla matalan ojan yli pellolle ja vauhdilla saarekkeen reunaan, mikä onnistui kun nurmi oli kuivaa. Lyhyin matka talon paikalta tielle olisi ollut naapurin kautta tontin itäreunasta, jolloin olisi tullut suora yhteys Karjalohjan päätielle. Päädyimme kuitenkin vetämään 250 metriä tietä pellon yli Varkalahdentielle S-muotoisessa kaaressa suunnilleen pellon korkeuskäyriä noudattaen. Ruokamultakerros siirrettiin tien viereen, jolloin siitä saatiin tien myötäinen istutusalue metsäpuutarhalle. Tie kytki talon edessä olevan pellon talon yhteyteen. Pääkulkureitti kävellen ja autolla kulkee nyt Varkalahdentielle. Metsän läpi on muodostunut oikopolku Karjalohjantielle, jota käytämme, jos menemme kävellen kylälle. 

Talo etelästä 22.12.2020.

Olemme kuuden lapsen uusperhe, mutta taloa suunnitellessamme kaikki lapset olivat jo muuttaneet tai muuttamassa pois kotoa. Talossa asuisi siis vain kaksi aikuista, mutta ajattelimme, että taloon pitäisi mahtua majoittumaan useampiakin ihmisiä, jotta vaikka lapset puolisoineen tai veljeni vaimoineen voisivat jäädä yöksi. Olemme myös yrittäjiä, joten talossa piti olla kunnollinen tila kotitoimistolle. Toisaalta emme halunneet rakentaa tarpeettoman isoa taloa ja tietenkin talon budjettikin piti sopia kukkarollemme. Asetimme talon pohjakooksi pyöreän 100 neliötä. Välillä talo oli suunnnitteluvaiheessa isompikin, mutta kun kustannuslaskentaa alettiin tarkentamaan palattiin 100 neliöön. Kävin rakennusvaiheessa Tanskassa ja vierailin sikäläisen permakulttuurin piirissä toimivan pariskunnan itselleen rakentamassa 50 neliön savi-olkipaalitalossa. Talo oli kompakti, mutta tilaa tuntui olevan pariskunnalle ihan riittävästi ja satunnaisen vieraankin pystyi majoittamaan tupaan. Siihen nähden talomme on iso pariskunnalle, ja kuitenkin kunnollista majoitustilaa vieraille on aika niukasti ja kotitoimistosta tuli lopulta sen verran pieni, ettemme siihen mahtuneetkaan molemmat vaan Marja vuokraa nyt itselleen työhuonetta kylältä.  Vieraita tai wooffareita varten olisi hyvä olla jotakin lisämajoitustilaa. Toki työhuoneessa ja parvella on vierassängyt ja olohuoneeseenkin mahtuu. 

Talon pohjaratkaisu liittyy paitsi asukkaiden tarpeisiin, valittuun lämmitysratkaisuun, tulisijoihin. Lämpö siirtyy lähinnä infrapunasäteilynä, joten talon joka kohdasta on oltava näköyhteys uuniin. Talon pitkä sivu, jossa on iso ikkuna ja ulkopuolella terassi koko talon pituudelta, antaa etelään. Sisältä talon eteläinen puoli on suunnilleen yhtenäinen täyskorkea tila, jonka katkaisee vain leivinuuni. Tilasta muodostuu yhtenäinen tupakeittiö tai keittiö-ruokahuone-olohuone yhdistelmä. Itäpäässä leivinuunin takana on työhuone ja länsipäässä takan takana on makuuhuone, mutta huoneita ei ole erotettu ovilla. Talon pohjoispuolella on lähes talon pituudelta parvi, joka on vain harjan kohdalta virallista asuintilaa (muuten liian matalaa). 

Talomme lämpiää tulisijoilla. Ratkaisu liittyy ajatukseemme omavaraisuudesta. Meillä on noin 6 hehtaaria metsää, joten metsänkasvusta (laskennallisesti ainakin 30 m3 vuodessa) riittää reilusti polttopuuta tarpeisiimme (6-10 m3/v). Kun lämmitys perustuu perinteisiin tulisijoihin, puuta voi itse kaataa metsästään ja pätkiä moottorisahalla, pilkkoa kirveellä ja kantaa sisään. Suurin synti ketjussa on, että moottorisaha on polttomoottorikone (akkumoottorisahat ovat vasta tulossa riittävän tehokkaiksi). Tarkkaa kuvaa polttopuutarpeesta ei ole vielä muodostunut, sillä rakennuspuujätettä on ollut runsaasti poltettavaksi ja toisaalta varsinkin talvi 2019-20 oli leuto. Viime kevättalvena tein tulevalle talvelle noin 6m3 polttopuita; aikaisempina talvina osa polttopuusta on ostettu. Suurin haaste traktorittomassa ja hevosettomassa taloudessa on polttopuiden saaminen pois metsästä. Viime talvena pätkin puunrungot metsässä ja myös pilkoin ne kirveellä siellä. Kuljetus hoitui akkukottikärryllä. Kauimmaiset kaadetut puut olivat noin 70 metrin päässä, mikä on kottikärrymatkaksi aika pitkä. Harvensin nuorta sekametsää, johon istutin keväällä 10 euroopanpyökkiä. Tein myös tilaa muutamalle metsässämme kasvavalle tammelle kaatamalla niiden ympäriltä koivuja ja kuusia. Aika paljon polttopuuta tuli myös pellon reunoilla kasvavien lepikoiden harventamisesta. Tänä talvena joitakin korkeimpia puita on kaadettava tuulimyllymme läheisyydestä aiheuttamasta turbulenssia. 

Terassille on yläpihalta (itäpuolelta) silta. 2.1.2021

Rakentamisen perusratkaisuna päädyimme saviolkipaalitaloon, johon tutustuimme Natural Building Companyn (NBC) kautta. Myös hirsitaloa harkittiin, mutta saviolkipaalitalo mahdollistaa suuremman oman työpanoksen – ainakin jos ei ole itse kirvesmies. Olkipaalisaviseinien tekemisessä olikin valtava työpanos erilaisista työpajoista, kursseista, vapaaehtoisilta ja oman perheen piiristä. Hirsitalossa koimme myös häiritseväksi, että elleivät hirret ole todella massiivisia, pitää seinät kuitenkin vielä lisäksi eristää selluvillalla ja sisäseinät ovatkin lautaa tai rakennuslevyä. Emme myöskään halunneet selluvillan mukana tulevaa booraksia. Toki sama kysymys tuli kuitenkin meille vastaan ala- ja yläpohjan eristyksen osalta ja ratkaisuksi siihen ehdotin savijauheen sekoittamista selluvillaan boraksin sijaan. Tämä tuote tuli sitten markkinoille Termexin GreenPlus nimisenä. 

Talon rakentamiseen käytety savi nostettiin omasta pellostamme alle 100 metrin päästä talosta. Myös ulkoseinien sisäpinnat ovat harmaata peltosavea. Ovesta puuttuu listat. 2.1.2021

Erilaisia materiaaleja talossa on joka tapauksessa paljon ja niiden suhteen pitää olla tarkkana. Mitä OSB levy sisältää? Entä tuulensuojalevy tai laastit? Valmistajan ei tarvitse ilmoittaa tuotteidensa ainesosaluetteloa kuten elintarvikkeissa, joten kaikki teolliset rakennnusmateriaalit ovat lähtökohtaisesti epäilyttäviä. Tuulensuojapaperissa on muovivahvistus, joten käytimme mahdollisimman paljon tervapaperia, mutta kaikkialle sekään ei sovi. Rakennusaikana tarkoitus oli koota ”Iso-orvokkiniityn materiaalioppiin” kertynyt tieto, mutta ikävä kyllä se on jäänyt tekemättä. Joka tapauksessa edelleen on niin, että jos haluaa terveen teollisia kemikaaleja sisältämättömän talon, ei voi nojautua rakennusalan ammattilaisiin. Kompromisseja joutuu joka tapauksessa tekemään, mutta on parempi tehdä ne itse. 

Kylpyhuoneen, keittiön, uunien edustojen ja talon eteläpuolen lattiat ovat 8 cm paksua savea, joka sitoo itseensä auringon lämpöä. Tässä keittön savilattian ja tuvan lautalattian saumaa. 2.1.2021

Emme liittäneet taloa mihinkään verkkoon (paitsi ”verkkoon” – siis internettiin langattomasti). Energiaratkaisut ovat tietenkin Suomen ilmasto-oloissa ratkaisevia sekä asumismukavuuden kannalta, mutta ennenkaikkea talon ekologisuuden ja kestävän elämäntavan näkökulmasta. Tilanne on aika konkreettinen silloin, jos sähköä ja lämpöä ei tule rakennukseen mitään piuhaa tai putkea pitkin vaan energia täytyy tuottaa paikan päällä itse. Asuimme rakennusaikana rintamamiestalossa, jossa oli suora sähkölämmitys ja tietenkin keittiössä sähköliesi. Puuliesi oli paikoillaan, mutta emme tainneet käyttää sitä kertaakaan, vaan se muodostui tavaroiden laskupaikaksi. Olohuoneessa oli pönttöuuni, jota kyllä talvella säännöllisesti lämmitimme. Silti peruslämpö oli sähköä, ja sitä tulee piuhoja pitkin niin halvalla, ettei sitä juuri tarvitse ajatella. Jos ei ole äärimmäisen kurinalainen (me emme ole), ainoa tapa oikeasti rajoittaa sähkönkäyttöään on laittaa piuhat poikki. Lisää energiaratkaisuistamme tuonnempana. 

Alapihalta pääsee terassille portaita. Talon pohjoispuolella on pääsisäänkäynti kuistin kautta. 2.1.2021

Millainen sitten olisi permakulttuuriperiaatteiden mukainen talo? Enää on mahdotonta täysin rekonstruoida omaa viiden vuoden takaista ajatteluamme ja suunnitteluprosessiamme, mutta tätä artikkelia varten olen ottanut inspiraatiota Paul Jenningsin artikkelista (1). Osittain tätä voi myös pitää jälkiarviona siitä, miten suunnittelu onnistui.

(1) What might buildings, settlements and even regions look like through the lens of Permaculture design?

Suunniteltavan kohteen, tässä tapauksessa talomme, tulisi seurata permakulttuurin kolmea eettistä periaatetta: 

● huolenpito maapallosta – pidetään huolta maasta, metsästä, vedestä, ilmasta ja elollisista olennoista

● huolenpito ihmisistä – pidetään huolta itsestä, läheisistä ja yhteisöistä paikallisesti ja globaalisti

  • reilu jako – kulutuksen järkevä tasapainottaminen suhteessa tuotantoon ja resursseihin sekä ylijäämän palauttaminen kiertoon.

Tiivistetysti ajattelemme, että huolenpito maapallosta toteutuu energia- ja materiaaliratkaisujemme kautta ja siitä miten talomme sulatuu ympäristöönsä; huolenpito ihmisistä toteutuu luomalla itsellemme terveellinen ja mielekäs elinympäristö, jota voimme jakaa myös lähipiirissämme ja laajemminkin; ja reilu jako toteutuu jakamalla tietoa ja kokemusta tekemisistämme muun muassa työpajojen, kurssien, artikkeleiden ja kotisivujemme kautta. Emme siis halua omaa suljettua lintukotoamme vaan inspiroida myös muita kestävämpään elämäntapaan. Tämä on yksi esimerkki, joka antanee ajattelemisen aihetta muille.

Paul Jennings luettelee artikkelissaan useita asioita, mitä tämä voisi merkitä; eräänlaisen permakulttuurisen rakentamisen tarkistuslistan. Esitän ne tässä vapaasti suomennettuina ja kommentoin, miten tämä asia on – tai ei ole – meillä toteutettu. 

Paul Jenningsin periaateMeidän ajatuksiaKommentteja
Rakentaminen pitäisi perustua saatavilla olevaan teknologiaa.Harkitsimme luonnollisina rakennusmateriaaleina sekä hirsitaloa että saviolkipaalitaloa.Teetimme talon vaativimmat rakenteet, mm perustukset, puurungon, kattorakenteet, sähköt ja putkityöt amattilaisilla.
– helposti opittavaaPäädyimme saviolkipaalitaloon osittain, koska siinä käytettävä rakennustekniikka on helpommin opittavissa ja sovellettavissa myös työpajoihin. 
Olkipaali ja savitekniikoista pidimme käytännön työpajoja. Meillä ei itselläkään ollut alussa rakentamisesta juuri käytännön kokemusta. 
– turvallistaOlkipaaliseinien pystyttäminen ja savirappaus ovat helppoja ja turvallisia töitä ja materiaalit ovat turvallisia käsitellä. Olkipaalien muotoiltuun tosin käytetään sähkömoottorisahaa. Asianmukaiset rakennustelineet tarvitaan niinkuin kaikessa rakentamisessa. 
eri ikäisten ja kykyisten ihmisten tehtävissäTyömaalla jonkun on tietenkin tiedettävä, mitä ollaan tekemässä, mutta tekemistä löytyy kaiken tasoisille ja ikäisille tekijöille. Työpajoihin osallistui eritaitoisia ihmisiä: työmenetelmät on helppo omaksua
Rakennusten pitäisi olla myrkyttömiä rakennusvaiheessa ja asuttaessa. Halusimme rakentaa ”luomutalon”. Talon ekologisuutta ajattelimme voimakkaasti materiaalien luonnollisuuden kautta. Jopa keittiö rakennettiin itse, koska valmiita luonnollisista materiaaleista tehtyjä keittiöitä ei ole saatavilla (50-luvun keittiökalusteita voi saada käytettyinä).Tässä suhteessa suurimmat haasteet liittyivät perustuksiin, ylä- ja alapohjan eristeisiin, kylpyhuoneen lattian vesieristykseen (päädyimme käyttämään bitumihuopaa savlattian alla), rakennuslevyihin, tuulesuojapapereihin, suodatinkankaisiin ja katon materiaaliin (bitumi, pelti). Saimme tavaratoimittajan kehittämään meille boorittoman selluvillan eristeeksi.   Olkipaalit tulivat luomutilalta ja savi omalta luomupellolta. 
Rakennusten tulisi olla kestäviä ja muunneltaviaMateriaalit ja ratkaisut ovat kestäviä ja korjattavia. Avoimia tiloja voi tarvittaessa jakaa toisistaan väliseinillä ja ovilla.  
Loppupeleissä kompostoituviaPerustukset ovat betonia ja niiden ekologisuus on ongelmallinen. Perustusten eristyksen osalta päädyimme leca-soraan, joka kylläkin jouduttiin erottamaan maasta suodatinkankaalla. Bitumihuopa ja kattopelti eivät myöskään maadu. Standardi perustusten routaeristys Suomessa on finnfoam styroksi. Puhtaasti hiilipäästöjen näkökulmasta se on ekologisempi kuin lecasora, mutta arvioimme materiaalin luonnollisuuden merkittyksellisemmäksi. Sittemmin markkinoille on tullut Glassfoam (Foamit, kierrätetty vaahtolasi), joka on lecasoraa huomattavasti vähemmän energiaintensiivinen. 
Rakennuksissa tulisi olla potentiaalia omavaraisuuteen.

– ruokaTeimme keittiöön perinteisen ulkoa tuulettuvan ruokakomeron, mikä mahdollistaa melko suuren ruokavaran säilyttämisen. Keittiössä on normaali energiapihi jääkaappi-pakastin yhdistelmä. Sähköniukkuuden takia esim arkkupakastinta ei ole. Työtasoa on melko paljon ja ruokapöytä toimii leivonta-alustna. Tiskiallas on iso. Kylmälle kuistille voisi vielä harkita energiapihiä arkkupakastinta marjojen, riistan ym säilyttämiseen. Kevät-kesä-syksy kaudella sähköstä ei ole puutetta ja talvella sähkönkulutus olisi viileässä tilassa hyvin pieni. Omavaraisuusajattelu olisi edellyttänyt ehkä suurempaa satsausta keittiön tiloihin ajattelen ruoka-aineiden käsittelyä, säilöntää ja valmistusta.
– vesiTontille tehtiin oma rengaskaivo, josta saadaan talolle vesi. Talvikauden sähkökatkojen konkreettisin seuraus pimeyden lisäksi on, ettei hanasta tule vettä. Kaivolla on käsipumppu, eli kantovesi on mahdollinen. Sadeveden keruuta harmaavesikäyttöön ei lopulta toteutettu, mutta sadevesi kerätään tankkeihin talon ulkopuolella. Sähköniukkuus talvella ja vesivessa ei välttämättä ole hyvä yhdistelmä, sillä 800 W vesipumppu on suhteellisen suuri sähkönkuluttaja ja vesivessan vetäminen iso osa vedenkulutuksesta talon sisällä. Lisäksi pajukkopuhdistamon pumppukaivossa on 1200 W pumppu, jolla kaivo ajoittain tyhjennetään puhdistamoon. Vessan vetäminen voi siis aiheutta 2 kW sähkönkulutuspiikin. Olemme talvella osittain käyttäneet sadevettä vessan huuhteluun, mutta se ei ole pakkasilla mahdollista. Myös ulkohuussin käytöllä voi vähentää veden- ja sähkönkulutusta talossa. 
-energiaEmme liittyneet sähöverkkoon. Energiajärjestelmästä on erillinen kuvaus jäljempänä. 
Rakennusten tulisi olla kauniitaSiperian lehtikuusella ulkovuorattu olkipaalisavitalo sulautuu hyvin ympäröivään nuoreen lehtipuurinnemetsään. Talon suunnitteli poikamme Jaakko Pöytäniemi arkkitehtuurin diplomityönään.
muokattavia eri tarpeisiinTalon avoin arkkitehtuuri mahdollistaa monenlaiset toiminnot talossa. Halutessaan työhuoneesta ja makuuhuoneesta voisi tehdä erilliset huoneet rakentamalla väliseinät. 
kehitettävissä vuosisatojen mittaan Talo on rakennettu kestävästi luonnonmateriaaleista, mikä mahdollistaa erilaiset korjaustoimenpiteet ajan mittaan. 
niihin pitää olla taloudellisesti varaaTalossa on sekä tavanomaista kalliimpia etä halvempia ratkaisuja. Kokonaiskustannus lienee ollut tämänkokoiselle talolle melko tavanomainen. Asumiskustannukset ovat alhaiset. Energiajärjestelmään on panostettu suhteessa paljon. Lämmityspuun tarve ei ole vielä täysin selvinnyt, mutta lienee alle 10m3, jolloin ostettuna alle 500€/vuodessa (käytännössä polttopuut saadaan omasta metsästä). Sähkö- ja vesimaksuja ei ole. Generaattori käyttää talven tuuliolosuhteista riippuen 100-200 litraa bensiiniä eli 150-300€. Generaattori on huollettava ja tarvitaan varageneraattori.
– niiden pitää tukea tasa-arvoaSuunnitteluvaiheessa pitäisi miettiä, mitä talon asukkaat tulevat siinä tekemään ja miten näille toiminnoille luodaan edellytykset. Tasa-arvokysymykseksi se muodostuu, jos jonkun asukkaan tekemisille on paremmat tai huonommat edellytykset kuin toisen. Keittiö on talomme sydän ja se on meille molemmille tärkeä. Toisaalta kylpyhuone on aika perinteinen eikä se ole nykyaikaisessa mielessä kodinhoitohuone. Säilytystila vähemmän käytetyille vaatteille ja tekstiileille on parvella. 
– antaa suojaa ja turvaa nuorille ja vanhoilleYläpihalta terassille on silta, jota pitkin taloon pääsee myös pyörätuolilla ainakin avustetuna (kynnys). Toisaalta parvelle johtavat portaat ovat jyrkkyydessään haastavat aivan pienimmille ja vanhimmille. Talo on suunniteltu meille kahdelle ja oletus on, että olemme kutakuinkin terveitä, jotta esimerkiksi talon lämmityksestä selvitään. 
– niiden pitäisi tukea sitä visiota, millainen haluaisimme yhteiskunnan olevanYhteiskunnan kestävyyden (resilienssi) kannalta ihmisillä tulisi olla mahdollisuus osittaiseen omavaraisuuteen ja tarvittaessa omavaraisuuden kasvattamiseen. Meillä potentiaalinen omavaraisuus on varsin korkea, mutta käytännössä sitä rajoittaa aika (työ kodin ulkopuolella) ja omavaraisten tuotantoprosessien käynnistämisen vaatima  aika (omavaraisen elämäntavan oppiminen ja kehittäminen) , isompi työpanos ja investointitarve. 
– niiden pitää sopia maisemaan, olla joka tavalla sopiviaRakentaminen ja siihen liittyvä maanrakennus väistämättä muokkaavat ja muuttavat maisemaa. Luononmateriaaleja ja perinteistä ja orgaanista muotokieltä käyttämällä lopputulos kuitenkin sopii maisemaan ja rikastuttaa ja monipuolistaa sitä tuomalla siihen kulttuurimaiseman piirteitä. Meidän tapauksessa lähtökohtana oli täysin rakentamaton maa- ja metsätalousmaa, mutta kuitenkin ihmisen vaikutus oli jo ratkaiseva. Rakennuspaikka oli nuorta lehtimetsää (vanha kuusimetsä hakattu 1990-luvulla) ja sen edessä on peltoa.  Esimerkiksi viherkatoilla ja metsäpuutarhalla voidaan luoda sellaistakin biotooppia, jota tontilla ei muuten ole. 
– rakennettu paikallisista materiaaleista ja sopia paikalliseen kulttuuriinKaikista lähimpää saatiin savi, joka kaivettiin omasta pellosta. Luomupaalien hankinta paikallisesti ei onnistunut, joten ne tulivat Hollolasta luomutilalta. Puutavara on ostettu, vaikka omastakin metsästä olisi saatu pidemmällä ajalla ja suunnittelulla (kiire ja omavaraisuus eivät useinkaan sovi yhteen). Kaikkein kauimpaa tuli ulkovuoraukseen käytetty siperianlehtikuusi – siinä painoi enemmän, ettei ulkovuorausta tarvitse käsitellä vaan se saa itsekseen harmaantua. Tässä suhteessa ”suoritus” olisi voinut olla parempikin.  puutavara olisi voitu kaataa ja sahauttaa paikan päällä kenttäsahalla. Aloittaa olisi pitänyt ainakin kaksi vuotta aikaisemmin.   Myös männyn sydänpuuta voisi käyttää käsittelemättömään ulkovuoraukseen tai käyttää perinteistä punamultamaalausta. 
– ne eivät saisi rasittaa planetaarisia rajojammeRakennusmateriaalien valinnassa painoi enemmän luonnollisuus kuin esim. energiatehokkuus. Kuvittelimme, mitä tässä olisi satojen vuosien kuluttua, kun talo on jo sortunut takaisin luontoon. Kasa betonia, styroksia ja muoveja vai jo pois maatuneita rakennusmateriaaleja? Toki meidänkin jälkeen jää LVI ja sähköjohtoja ja perustusten betonia, mutta ei sentään kasaa Finnfoamia ym.  Talo ei ole eristysarvoiltaan tämän päivän huippua, mutta se olisikin ongelmallista, kun tulisijoilla on muitakin välttämättömiä funktioita kuin lämmitys (ruoanlaitto ja vedenkeitto, lämminvesi, leivonta). 
Vaan auttaa korjaamaan niitä planetaarisia rajoja, jotka olemme jo ylittäneetTalon puu- ja olki sitovat enemmän hiiltä kuin esimerkiksi betoniperustusten tekeminen aiheutti ja todennäköisesti enemmän kuin talon rakentaminen kokonaisuudessaan aiheutti. Tämän laskeminen on kuitenkin haastavaa. Viherkatot ja talon ympäristön istutukset lisäävät talon ympäristön biodiversiteettiä. Lisäksi mm runsas lintujen pöntötys ja ruokinta, hyönteishotellit ja mehiläishoito.   

Suunnittelua varten on myös syytä tehdä funktiot-elementit analyysi. Tässä listassa olen jälleen ottanut inspiraatiota Paul Jenningsin yllämainitusta artikkelista. Teen tätä analyysiä nyt, kun olemme jo asuneet täällä kolmatta vuotta. Useimpia näistä asioista toki mietimme, mutta ehkä emme kaikkea ihan niin huolella kuin olisi ollut syytä. Silloin kun talon rakentamiseen ei liity vain tavallinen muuttaminen paikasta toiseen kaupungissa vaan myös elämäntavan muutos, on erityisen vaikea ennakoida kaikkea. Käytännössä olimme varmaan jossakin määrin tavallisen omakotitalo-konseptin vankeja, vaikka ajattelua kannattaa yrittää laajentaa sen ulkopuolelle ja miettiä sitä elämää, jota haluaa uudessa paikassa elää. Kynnys tehdä tavanomaisesta poikkeavia ratkaisuja on yllättävän korkea (toki muutamia olemme tehneet). 

FunktioEnsisijainen elementtiToissijaiset elementitTalvi
Asuintila* Keittiö Kylpyhuone Tupa-olohuone  MakuuhuoneAsuintalo, jonka ensisijainen funktio on ”asuminen”. Kesällä ”asumiseen” liittyvät toiminnot ulottuvat ulos, terassille, pihalle, kesäkeittiöön, huussiin ym. Talvella ”asuminen” tiivistyy sisätiloihin. Tosin offgrid energiaratkaisusta johtuen myös huussi on käytössä. 
Vieraiden majoitusTyöhuoneen ja parven vierassängyt.Telttailu, saunan pukuhuoneen vierassängytAsuintalon ulkopuolista talviasuttavaa tilaa ei ole
Peseytyminen, hygienia Kylpyhuone,
Erillinen hirsisauna valmistumassa 2020-21Sauna
Eläinsuoja*Toistaiseksi meillä on vain koiria, jotka asuvat kanssamme asuintalossa.
Esimerkiksi mahdollisen kanalan lämmitystä ajatellen haasteena on energianiukkuus talvella. Kanalan lämmitys sähköpatterilla ei ole mahdollista. 
Ruoan säilytys*Keittiössä jääkaappi, iso ulkoa jäähdytettävä ruokakomero, kuistiMaakellari valmistumassa 2020-21Kylmällä kuistilla olevan arkkupakastimen sähkönkulutus olisi luultavasti melko pieni. 
Ruoan valmistus*Keittiö, tupa Kesäkeittiö, grillausmahdollisuus, jatkossa pieni leivinuuni ulkona. Nuotiopaikka 
Työkalujen ja laitteiden säilytys*Erillinen varastorakennus valmistumassa 2020-21Asuintalon alla olevat kellarit ja avoin tilaTakan alla oleva kellari pidetään plussan puolella (lämminvesikierto sisältä)
Työ- ja verstastilat*Kunnollisia tiloja ei ole.Asuintalon alla.Kylmä
Sääsuoja ulkona*Asuinatalon alla on sadesuoja, osittain tuulelta suojassa. Yläpiha on suojassa pohjoistuulilta. 
Polttopuiden varastointiPuuliiteri ulkonaVälivarasto suunniteltu kuistille, mutta ei vielä toteutettu
Sadeveden keräys*IBC tankit asuinatalon nurkissaTalon alapuolelle puutarhaan suunniteltu lammikkoKäyttö kasvimaalla ja kasvihuoneessa, talvikauden suojajaksoilla vesivessan huuhteluvetenä. 
Turvallisuus (ihmiset, arvokkaat asiat)*Asuintalo, kellarit ja varastorakennus: lukittavat ovetvalvontakameraNaapurit ovat esim huutoetäisyyden ulkopuolella. 
Viljely (taimet)*Taimiviljelyn aloitus keväällä tuvassa: isojen ikkunoiden eteen väliaikaiset taimihyllytKasvihuone, kun yöpakkaset ohiJoidenkin kasvien ja mukuloiden säilytys kellarissa. 
Villit alueet, luonnon monimuotoisuus*Suunnitellut viherkatot asuintaloon, varastoon, saunaanTalon ympärillä ”villiksi” jätettäviä alueitaLinnunpöntöt, lintujen ruokinta, lepakkopöntöt, hyönteishotellit, pääskysille tehty pesäpaikkoja räystäiden alle. 
Sosiaaliset tapahtumat*Tupa, kesäkeittiö, saunapuutarhaTupa, sauna
Kauneus, luovuus, ilmaisu*, henkisyysTupakeittiö ateljeenaLuovuus ei ole kiinni paikasta, ympäristön kauneusSauna mietiskelytilana
Oppiminen*Käsikirjasto tuvassa ja parvella.Opetustilaisuudet tuvassa, kesäkeittiössä ja puutarhassaSauna lukusoppena lämmityksen ajan
Leikkiminen*Tupa, leikkipaikka lastenlapsillepihaLumi, jos sitä vain olisi 
Liiketoiminta*Työhuone asuintalossaTuotantoon liittyen varastorakennus, maakellari




Keittiönkään kohdalla ei voinut ostaa kaupasta valmista sillä ”luomukeittiöitä2 ei ole tarjolla. Olis siis ryhdyttävä puusepäksi. 2.1.2021

Talon energiajärjestelmä on niin oleellinen osa kokonaisuutta että se kannattaa analysoida erikseen. Erilaiset valinnat vaikuttavat moniin muihin asioihin ja osajärjestelmien toimittajat eivät useinkaan pysty auttamaan kokonaisuuden hahmottamisessa. Energiajärjestelmän funktioita ja järjestelmiä ovat ainakin seuraavat: 

FunktioPääjärjestelmä keskitalvellaJärjestelmä kesälläMuu järjestelmäKommentit
Sähkön tuottaminenTuulimylly (Skystream, nimellisteho 2,6 kW), varajärjestelmänä 3kW bensageneraattoriAurinkopaneelit 12 x 260WNoin 1000 kg Rollsin lyijyakkujamahdollistaa noin 16 kWh sähkön varastoimisen, mikä riittää 2-4 päivää. Sähköstä on niukkuutta marras-joulu-tamikuussa, joloin generaattoria joutuu käyttämään tuulettomina päivinä ja osan vuorokautta pärjätään ilman verkkovirtaa. Kesä- elokuussa puolestaan tuulimylly kytketään kokoinaan pois päältä. 
Talon lämmitysTalossa on kolme tulisijaa: puuliesi, takka (josta kuuma-vesikierto)  ja leivinuuni– Talossa on passiivitaloille tyypillisesti iso yhtenäinen ikkuna pitkällä sivulla etelään ja pitkä katon lippa, jolloin syksy-talvi-kevät kaudella aurinko paistaa sisään, mutta lippa katkaisee kesäauringon. Aurinkokeräimet – lattialämmitysKaikilla tulisijoilla on muukin funktio kuin lämmitys. 
Veden lämmitys Takan kuumavesikierto 1500 litran lämminvesisäiliöön. Aurinkokeräimet lämminvesisäiliöön. Pitkän hellejakson aikana lämminvesivaraajan lämpötila voi nousta yli 90° asteeseen. Sähkön dumppaus lämminvesisäiliöönTakalla saa veden 40° asteiseksi talvella, eli suihkussa voi käydä.
– vesi keittiöön (kahvi- ja teevesi, ruoanlaitto)Puuliesi sytytetään pari kertaa päivässä.AurinkokeräimetTakan kuumavesikiertoTalvella käsitiski; vesi lämpiää liedellä.  Kesällä kuumaa vettä saa ”tuhlata”. 
– vesi kylpy-huoneeseen (hygienia) Takan kuumavesikiertoAurinkokeräimetErillinen saunaAinut hankala tilanne on syksyllä kun ei ole vielä lämmitystarvetta, mutta aurinkokeräimet eivät enää tuota riittävästi. 
Ruoanlaitto (liesi)PuuliesiInduktioliesiKaasuliesi kesäkeittiössä
LeipominenLeivinuuniPitäisi rakentaa pieni leivinuuni ulosHellan uuniToistaiseksi kesällä on ostettu leipä kaupasta. 
Ruoan säilytys (jääkaappi) jääkaappi (sähkö), kylmä ruokakomeroJääkaappiMaakellariTalven tuulettomina kausina olemme useimmiten ilman sähköä illasta aamuun. Jääkaappi lämpiää muutaman asteen aamuun mennessä. 
Veden liikuttaminen (puhdas vesi, jätevesi) Pumppu (sähkö)Pumppu (sähkö)Käsipumppu kaivolla Talvikaudella veden liikuttaminen lienee suurimpia sähkön kuluttajia. Kuivakäymälä talossa olisi off-grid tilanteessa järkevämpi kuin vesivessa. 
Valaistus Sähkövalot, ladattavat led valot, kynttilätSähkövalotPienellä aurinkopaneelillla toimiva lyhty.Läppäreissä ja kännyköissä on akut. Hyvän otsalampun avulla voi lukea. 
PyykinpesuPesukone, tarpeen tullen generaattori päällePesukone, sähköä on vaikka kuinka paljonPikkupyykin käsinpesu.Kuivausrummusta ei puhettakaan, tosin kyllä kesällä siihenkin riittäisi sähköä. 
AstianpesuAstiat pestään käsin; vesi lämmitetään liedelläAstianpesukone
Käsitiskauksen aikana voi kuunnella jotain hyvää podcastia tai kirjaa. 
Sähkölaitteet, jotka tulisi pysyä päälläVara-akut, joita ladataan akkulatureilla ja joista otetaan pienillä inverttereillä sähköä. 

Toinen vapaa-ajanakku pitää lattialämmityksen kiertopumpun käynnissä; muuten pakkasilla vesiputki jäätyy kellarissa. Toinen akku pitää internet-modeemin ja sääaseman päällä. 
Muut kodinkoneet ja laitteet Sähkö, tarpeen tullen generaattori päälleSähkö 
Useissa laitteissa on omat akut; mm läppärit, kännykät, led-lamput, otsalamput, akkutyökalut ja robotti-imuri. Isompien laitteiden (pesukone, puutyökoneet) käyttö talvella useimmiten edellyttää generaattoria). 
Luononmateriaalista tehtyä keittiötä ei saa kaupasta, joten tein kalusteet itse. Projekti on vielä hiukan kesken. Oikealla puuliesi, takana ovi kylmään komeroon. 2.1.2021
Nykytrendien vastaisesti keittiössä on isot tiskialtaat. Mahtuu pesemään isommankin erän juureksia tai tiskaamaan ym. 2.1.2021

Vuodenkierto 

Kaupunkiasuja huomaa talven siitä, että ulkona on kylmempää, märempää ja pimeämpää. Sen sijaan asunnon sisälle talvi ei juuri ulotu. Omavaraisuuteen perustuvassa taloudessa – varsinkin jos talo ei ole verkossa – kesän ja talven ero on erittäin konkreettinen. Voisi ajatella, että eläminen on suunniteltava kahta eri planeettaa varten. Kesäplaneetalla eläminen olisi aika helppoa. Sen sijaan talviplaneetalla on aika paljon haastavampaa, jos ei esimerkiksi vesivoimaa satu olemaan tarjolla (eikä pienvesivoimakaan suinkaan ole ongelmaton). 

Talvikaudella liesi lämmitetään yleensä kaksi kertaa päivässä – ensimmäisen kerran heti aamulla kahvi- ja teevettä varten. Liedellä lämpiää myös tiskivesi. Liesi on Heikki Hyytiäisen suunnittelemä vähäpäästöinen tulisija – ymmärtääkseni ensimmäisiä prototyyppejä. 2.1.2021

Vuodenaikojen vaikutusta energiajärjestelmiin ei pystytty etukäteen täysin ennakoimaan.

Lämmityksen osalta syksyllä ja keväällä on tilanne, jolloin aurinkoenergian tuotto on jo riittämätön vedenkeittimen ja sähkölieden tai astianpesukoneen käyttöön (kukin 2 kW lämmitysteho), jolloin on ryhdyttävä käyttämään puuliettä veden keittämiseen ja ruoan laittoon, vaikka lämmitystarvetta ei olisikaan. Samoin aurinkokeräimet eivät tuota riittävästi lämmintä vettä, jolloin takkaa on lämmitettävä lämpimän veden saamiseksi. Syksyllä tulisijoja on siis käytettävä vaikka lämmitystarvetta ei vielä ole. Tilanne on osittain sama keväällä, mutta korostuu syksyllä kun talon rakenteet (saviseinät, savilattiat) ovat vielä lämpimät eikä talo kovin nopeasti jäähdy. Keväällä talon rakenteet ovat kylmiä ja lämmitystarvetta on suunnilleen siihen asti kun aurinko jo tuottaa riittävästi sähköä.  Kesäkaudella siirrytään kaupan leipään, sillä leivinuuni lämmittäisi taloa liikaa kesällä. Ehkä rakennamme vielä leivinuunin myös ulos.

Tämä voisi olla bonk-taidetta, mutta se toimii! Vasemmalla paksut putket ovat kuumavesikierto takasta vapaakierrolla. Jäspin 1500 litran kuumavesivaraajaan on lisäksi kytketty katolta aurinkokeräimet, lattialämmitysjärjestelmä, lämmin vesi ja lisäksi sinne voidaan 5 kW vastuksella dumpata ylimääräistä sähköä. 2.1.2021

Aurinkoenergiaa on saatavilla dramaattisesti vähemmän marraskuusta tammikuun loppuun. Tällöin pääsähköntuottaja on tuulimylly, mutta Suomessa sisämaassa voi olla talvella pitkiäkin tuulettomia jaksoja ja navakkaa yhtäjaksoista tuulta on harvoin niin pitkäaikaisesti, että akkumme täyttyisivät. Tuulisähköä on silloin kun tuulee ja ehkä seuraavalle päivälle, mutta muutoin joudumme käyttämään generaattoria pari tuntia päivässä. 2018-19 talvena käytimme 160 litraa bensiiniä ja 2019-20 talvella 100 litraa. 2020-21 talvena 100 litraa ei nähtävästi tule riittämään. Molempina talvina (2019, 2020) generaattoria ei tarvinnut helmikuun alun jälkeen käyttää. Kesällä aurinkosähköä tulee ”vaikka kuinka paljon” ja tuulimyllyn voi kytkeä pois päältä. Kesällä rajoittava tekijä on invertterin teho 3,5 kW. Tavallaan se on alimitoitettu, kun tuulisena aurinkoisena kesäpäivänä sähköä voi tulla sisään 5,5 kW. Harvoin sähköä kuitenkaan niin paljoa tarvitaan. Toisaalta jos pesukone juuri lämmittää vettä (2 kW) ja samaan aikaan laittaa vedenkeittimen (2 kW) päälle syntyy ylikuormitus ja invertteri kytkeytyy pois päältä. Suurinta tehoa vaativa sähkölaitteemme on oksasilppuri (2,5 kW). 

Leivinuuni lämmitetään ennenkaikkea leiväntekoa varten, sillä se on eristetyn ulkokuoren takia melko hidas lämmityslaite. Ruistaikinatiinu uunin edessä. Tulisija on uunin takana työhuoneen puolella. 2.1.2021
Työhuone talon itäpäädyssä. Vasemmalla on leivinuunin tulisija. 2.1.2021
Makuuhuone on olohuoneen takan takana talon länsipäädyssä. 2.1.2021

Epäilemättä harmittavin piirre energiajärjestelmässämme on bensageneraattorin käyttötarve talvella. Tarvittavan bensiinin määrä on melko pieni, mutta kysymys on tietysti myös periaatteellinen. Miten ongelman voisi ratkaista? Tämän tarkastelu vaatisi paljon laajemman erillisen artikkelin, mutta ratkaisu voisi löytyä muutamasta suunnasta (ajatellen yksittäisen omakotitalon mittakaavaa): 

  1. Energian siirto kesän yltäkylläisyydestä talveen, toisin sanoen energian varastointi. Ehkä tulevaisuudessa vety olisi tähän ratkaisu, mutta tällä hetkellä mitään järkevää ratkaisua ei taida olla. 
  2. Generaattorin käyttö jollakin biopolttoaineella, kuten biokaasu tai bioetanoli. Varmaan myös biodiesel olisi bensiiniä parempi vaihtoehto.
  3. Sähkön tekeminen puusta olisi ihanneratkaisu Puuta on Suomessa yleisesti ja myös meillä yllinkyllin. Puukaasumoottori tai Stirling moottori tai jopa höyrykone. Kaikki nämä tuottavat enemmän lämpöä kuin sähköä, joten ne kannattaa integroida talon lämmitysjärjestelmään jo suunnitteluvaiheessa. Kaupallisia tuotteita ei juuri ole, mutta Stirling moottorista on kehitetty ratkaisuja omakotitalomittakaavassa. 

Suomessa on puuta yllin kyllin ja monella maalla asuvalla on metsää sen verran, että oman energiatarpeen voisi sieltä helposti tyydyttää. Sopivaa kohtuuhintaista ratkaisua, jossa sähkön- ja lämmöntuoton suhde on järkevä odotellaan. 

Huussi 

Ulkohuussi oli ensimmäinen rakennus, jonka rakensimme; niin keskeinen funktio sillä on nykyihmisen elämässä. Myös asuintaloa suunnittellessamme oli selvää, että meidän jätöksiä ei pumpattaisi 30 km päähän Lohjan jätevesipuhdistamolle, vaikka suunnittelutarveratkaisussa lukikin ”viemäriverkostoon liityttävä”. Pitäisimme resurssimme itse! Siksi suunnittelimme alunperin kuivakäymälää, mutta luovuimme siitä kun kuulimme mahdollisuudesta tehdä jätevesien pajupuhdistamo. Asiaan vaikutti sekin, että silloin (2014-15) odotettiin Suomeen erittäin tiukkaa jätevesilainsäädäntöä haja-asutusalueille, joka ei sitten tullutkaan voimaan. Vaikka talossa olisi ollut kuivakäymälä, olisi harmaavesille pitänyt tehdä varsin kallis jätevesien käsittelyjärjestelmä. Toisaalta pajupuhdistamo tarvitsee käymälän ravinteet eli vesivessan. 

Molempien järjestelmien: vesivessa-pajupuhdistamo -yhdistelmän ja talon sisätiloissa olevan kuivakäymälän hyviä ja huonoja puolia off-grid talossa voisi vertailla näin: 

Vesivessa – PajupuhdistamoKuivakäymälä sisätiloissa
Hyvät puolethelppokäyttöinen: normaali ’nykyajan ratkaisu’ ”Resurssit” eli ravinteet jäävät tontille Voidaan korjata pajua eri tarkoituksiin  Ravinteikasta kasteluvettä voi käyttää puuvartisille (siis pumppaamalla pajupuhdistamon kaivosta) Nykyään on saatavilla tosi siistejä ratkaisuja ”Resurssit” eli ravinteet jäävät tontille Ei vaadi liityntää veteen EI kuluta sähköä 
Huonot puolet Veden käyttö Veden liikuttamisen vaatima energia Vaatii melko ison tilan (meillä 8m x 30m) Sakokaivo tyhjennettävä 1-2 vuoden välein Melko kallis Tyhjennystarve Vaatii isohkon kellaritilan vessan alle Tarvitsee kuiviketta Jälkikompostointi järjestettävä Osa vieraista saattaa oudoksua Harmaan veden käsittely edelleen tarpeen

Muita rakennuksia

Kuten sanottu, ostimme täysin rakentamattoman paikan. Tietenkin se tarkoittaa, että kaiken voi tehdä mieleisekseen, mutta kieltämättä jokin vanha lato tai navetta voisi tehdä elämän varsinkin rakentamisen aikana helpommaksi. Sen sijaan ostimme käytetyn 20 jalan merikontin, johon pystyimme varastoimaan osan tavaroistamme. Rekennustarvikkeille pystytimme ison varastoteltan, joka tosin sortui lumikuorman alle jo toisena talvena, ja jonka lopulta purimme pois. Kun talo saatiin pystyyn sen alle muodostui avointa varastotilaa, joka edelleen on pitkälti rakennusaikana kertyneen tavaran varastona sekä työtilana. Isojen tulisijojen alle harkoista muuratut perustukset muodostavat pienet lukittavat kellarit, joista toinen pidetään talvellakin suojan puolella, jotteivät vesijohdot jäädy. Kesäkeittiökin muuttui lopulta varastoksi – antoihan se edes jonkinlaisen sateensuojan tavaroille. 2020 aloitettiin varastorakennuksen rakentaminen generaattoria, mehiläishoitotarvikkeita, puutarhanhoitovälineitä ym. varten, joka tätä kirjoitettaessa on edelleen hiukan kesken. Samoin 2020 tehtiin maakellari (nyt lähes valmis), joka on omavaraisuuden kehittämisen kannalta tärkeä elementti. Koronakevään 2020 jälkeen kesällä aloitettiin myös hirsisaunan rakentaminen –  projekti, jota ei varmasti ilman koronarajoituksia olisi vielä aloitettu. Joulusaunaan ei ihan päästy, mutta uuden vuoden aaton löylyihin päästiin (toki sauna on edelleen kesken, mutta löylyt ja tunnelma on mahtava). 2021 ohjelmassa on näiden kaikkien keskeneräisten hankkeiden viimeistely ja loppuun saattaminen. 

Maakellari on talon pohjoispuolella. Ovi antaa etelään, mutta jää pitkälti talon varjoon. Luonnonkivimuuraus on kesken. 22.12.2020.

Kaiken kaikkiaan asuintalo ja talousrakennukset ovat tietenkin välttämätön osa tilaamme, permakulttuurisuunnitelmaamme ja sitä omavaraisempaa elämäntapaa, jota haluamme kehittää. Mutta ne eivät ole koko kuva. Olen parhaillaan tekemässä – toisin sanoen tehnyt jo jonkin aikaa – Iso-orvokkiniityn permakulttuurisuunnitelmaa permakulttuurin diplomityönäni. Tulen siinä tarkastelemaan myös taloamme ja rakennuksiamme yhtenä tai useampana osasuunnitelmana. Tämä kirjoitus toimii sille hyvänä pohjana. Tulen silloin edelleen syventämään tätä tarkastelua, joten kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita.  

Talon länsipuolelle muodostuu eräänlainen sisäpiha, jota rajoittavat oikealla varastorakennus, vasemmalla puuliiteri ja maakellari. 22.12.2020.

Kirjoitimme rakentamisesta useita artikkeleita blogiimme rakennusaikana: https://iso-orvokkiniitty.fi/blog/category/luomurakentaminen/ 

Vasemmalla rakenteilla oleva hirsisauna, oikealla kesäkeittiö, keskellä talon edessä viime talvena rakennettu varastorakennus. 22.12.2020.

Tämän artikkelin kuvat olen ottanut parhaalla 1950-luvun tekniikalla: neliömuotoiset kuvat Rolleiflex 2.8D kameralla ja suorakulmaiset kuvat Nikon F kameralla.