Omaa energiaa ja sähköä

Tarkoituksenamme on olla mahdollisimman energiaomavaraisia. Miksi ja miten? Ensinnäkin miksi. Energia on väistämättä kaiken kestävyys- ja ekologia-ajattelun keskiössä. Nykyaikainen elämänmuoto ja hyvinvointi on rakentunut halvan fossiilisen energian varaan. Siitä seuraa ainakin kaksi vakavaa ongelmaa: 1. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on johtanut ilmastonmuutokseen ja sitä kautta ihmiskunnan elinmahdollisuuksien rajuun huononemiseen ja romahtamiseen – jollakin aikavälillä. Kehitys votaisiin teknisesti ottaen…

PERMACULTURE 2: CRÈER AVEC LA NATURE

Permakulttuurikurssin toinen viikko: ”Luo luonnon kanssa”. PDC kurssin ensimmäisestä viikosta täällä. Viikko Suomessa meni työasioissa ja hiukan sienestäessä. Iso-orvokkiniityn sienistä pitikin tehdä postaus, mutta ehkäpä se syntyy myöhemmin. Sunnuntaina lensin taas Pariisiin ja tällä kertaa otin junan Rouenin kautta Brionneen, josta kävelin rinkka selässä 6,5 km tilalle. Google Maps & iPhone mahdollistaa ihmeellisiä asioita, kuten…

Les fondamentaux: Permakulttuurin perusteet

Viikko Normandiassa Ferme du Bec Hellounissa ranskankielisellä permakulttuurin PDC-kurssilla oli sen verran intensiivinen, ettei sieltä käsin juuri ollut energiaa blogin päivittämiseen. Kaiken kaikkiaan kokemus oli erittäin positiivinen. Paikka on vaikuttava ja siellä pyöritetään ammattimaista permakulttuurin periaatteiden mukaista luomukauppapuutarhaa. Esimerkkejä permakulttuurin soveltamisesta ammattimaiseen viljelyyn löytyy maailmaltakin melko vähän. Lähes kaikki työt tehdään ilman koneita, mikä mahdollistaa…

Matkalla La Ferme du Bec Hellouin’iin

Kirjoittelen tätä Evreux’ssä, pienen normadialaisen kaupungin rautatieaseman viereisessä hotellissa: ”Grand Hotel de la Gare”. Normandialaiseen tunnelmaan täällä pääsi iltapäivällä, kun kaupungissa juhlittiin Normadian maihinnousua ja vapautusta ajamalla toisen maailmansodan aikaisia jeeppejä, sivuvaunullisia moottoripyöriä ja miehistönkuljetusautoja sekä mustia senaikaisia Peugeot henkilöautoja pillit soiden ympäri vanhaa keskustaa. Itse yritin epätoivoisesti löytää sadetakkia juoksemalla vaatekaupoissa, joissa niitä ei…

Hyödynnämme koivua

Valkokylkinen koivu on olennainen elementti suomalaisessa luonnossa. Meidänkin tontiltamme sitä löytyy kasvamasta etenkin tulevan talomme rakennuspaikalla. Tontin nuori koivumetsä on parinkymmenvuotista, runkojen paksuus on juuressa 10-20 cm. Totuttelen ajatukseen, että kauniita puita on kaadettava useampi, kun taloa ryhdytään rakentamaan. Ensimmäinen puu kaatui juhannuksen tienoilla, kun Erkki ja pojat tekivät huussin perustuksia ja tarvitsivat koivuntuohta suojaamaan…

Ensimmäiset talkoot teemana kohopenkit

  Ensimmäiset kohopenkkimme komeilevat nyt pellon nurkalla. Viikonlopun talkoissa pääsimme aika pitkälle: saimme lyhyemmän 5 m penkin valmiiksi ja toisestakin kuopan kaivetuksi. Tässä lyhyt kuvaus siitä, miten penkit toteutettiin. Ensin kaivettiin nurmi juuripaakkuinen sopivina paloina sivuun odottamaan. Sitten lapioitiin ruokamultaa tai tässä tapauksessa kylläkin savimaata vielä kerros myös sivuun odottamaan. Seuraavaksi haimme metsästä joitakin vuosia…

Natural farming

Eräällä matkallani marraskuussa 2013 olin Portlandissa ja eksyin siellä valtavaan monessa kerroksessa olevaan kirjakauppaan (Powell’s Bookstore). Kävin katsomassa valokuvakirjaosaston, josta löytyi mm Archie Liebermanin Farm Boy -kirja – mielenkiintoinen, koska maatalousaiheisia valokuvakirjoja on tehty hämmästyttävän vähän. Maatalouskirjojen osastolta sen sijaan löytyi vanhoja luomukirjallisuuden klassikkoja, jotka moni lukee myös permakulttuurikirjallisuuden perusteoksiin. Ainakaan vuonna 1975 Fukuoka ei varmastikaan ollut…