Sieniviljely

 (Erkki Poytaniemi, Erkki Pöytäniemi)

Agaria ja kaurahiutaletta punnittu veden kanssa IKEA:n purkkiin. Seuraavaksi purkki meni painekattilaan.

Laboratoriotöitä en ole tainnut tehdä opiskeluaikojen jälkeen, enkä silloinkaan ollut niistä järin innostunut. Ehkäpä ne eivät silloisessa ajatusmaailmassani mahtuneet käsitteen ”luonnollinen” piiriin. Tässä sitä kuitenkin ollaan kokeilemassa onko mahdollista sählätä steriilisti sieniviljelyn merkeissä. Tavoitteena harrastaa ns matalan teknologian sieniviljelyä Iso-orvokkiniityssä. Tosin seuraavassa kuvattava ”laboratoriotyöskentely” tapahtuu toimistossamme Espoossa.

Tähän mennessä tapahtunutta (24.6.):

  1. Olen hankkinut verkkokauppa.com’sta 8L Lacor-painekeittimen, jolla pääsee 90 kPa paineeseen eli amerikkalaisittain lähes referenssinä käytettävään 15 psi:in.  Käytetään autoklaavin korvikkeena.
  2. Olen hankkinut tarvikkeet ns hanskalaatikon (engl. glove box) tekemiseen eli Prismasta läpinäkyvän kannellisen muovilaatikon (n. 50 x 40 x 30 cm), kumiset siivoushanskat ja tyvek-kankaisen takin hihat, sekä teippiä. Tarkoituksena luoda mahdollisimman steriili ympäristö työskentelyyn laborotorion puutteessa.
  3. Petrimaljoja iso laatikollinen apteekkitukusta (vähempää ei myydä).
  4. 1L Erlenmeyer-pullon, joka osoittautui liian korkeaksi painekattilaan, joten tilalle otin 1L IKEA lasipurkin. Micropore-teippiä ja alumiinifoliota pullon sulkemiseen autoklavoimisen ajaksi.
  5. Marjalta lasinen suihkupullo (alunperin kosmetiikkaa), jonka täytin kaapista löytyvällä puhtaalla luomuetanolilla hanskalaatikon desinfioimiseen.
  6. Agar-agaria

Ohjeet yllämainittuihin touhuihin löytyvät netistä mm taikasieni.net ja chilifoorumi.fi foorumeista ja englanniksi tietysti vaikka mistä, mm shroomery.org foorumista. Stametsin kuuluisa kirja ei anna ihan tällaiseen työskentelyyn tarkkoja ohjeita, koska siinä lähtökohtana on hieman parempi varustetaso ja ammattimainen tuotanto sisätiloissa.

Lukuharrastusten pohjalta ajattelin, että ihan puhdas agar-agar alusta ei ole paras mahdollinen vaihtoehto, joten otin shroomerysta ohjeen, jossa käytetään myös kaurahiutaletta:

    • 40 g kaurahiutaletta tai jauhoa
    • 9 g agar-agaria
    • 500 ml vettä

Nämä siis sekaisin IKEA:n purkkiin ja purkki painekattilaan kolmeksi vartiksi. Sillä aikaa desinfioin hanskalaatikon ja hanskat etanolilla ja siirsin 20 petrimaljaa hanskalaatikkoon odottamaan. Kun agar-agar on valmis on tarkoitus siirtää purkki kuumana hanskalaatikkoon, ja sen hiukan jäähdyttyä ryhtyä kaatamaan sitä petrimaljoihin. 500 ml pitäisi riittää 20 maljaan. Ensimmäisessä kokeilussa tapahtui se, mistä foorumeilla varoitetaan: jos painekattilan painetta vähennetään liian nopeasti, ei tavara pysy purkissa. Nähtävästi Micropore teippi päästi nesteet läpi ja purkissa oli jäljellä ”kaurapuuroa”. Jatkoin joka tapauksessa harjoitusta harjoittelumielessä, eli siirsin purkin hanskalaatikkoon, kaadoin mömmöt petrimaljoihin (riitti kahdeksaan), suojasin petrimaljat neljän kappaleen pinoissa ”Parafilm”-muovilla ja jätin hanskalaatikkoon jäähtymään. Jouduin avaamaan hanskalaatikon kerran, kun Parafilmi ja sakset olivat unohtuneet ja kädet jouduin ottamaan hanskoista muutaman kerran. Oli mm siirrettävä pöytälamppu hanskalaatikkoon kiinni, koska muuten en nähnyt mitä olin tekemässä. Ihme on, jos näissä petrimaljoissa ei kohta kasva jotain – siis tarkoitan homeita tai bakteereja. Lienee turha siirtää niihin mitään, mutta mielenkiintoista seurata, onko yksikään puhdas kontaminaatiosta.

    •  (Erkki Poytaniemi, Erkki Pöytäniemi)

      Agarin kaato petrimaljoille.

      25.6. harjoitus jatkui. Vähensin reseptistä puolet kaurahiutaleesta, jottei se olisi ihan niin puuroa. Tällä kertaa painekeitto meni paremmin, vaikka kyllä nytkin purkista jonkin verran on tavaraa poistunut. Painekattilan jäähdyttäminen saa siis tapahtua tosi hitaasti. Nyt paikat hanskalaatikossa olivat paremmassa järjestyksessä eilisen harjoittelun jäljiltä. Hygieniapuoli ei varmaan vieläkään ole ihan viimeisen päälle, mutta varmasti paremmin kuin eilen. Agaria ei selvästikään ollut puolta litraa jäljellä ja sain 12 petrimaljaa täytettyä ja jälleen 3 neljän petrimaljan nippua jäähtymään.

      Nyt tarkoitus on kokeilla sienirihmaston siirtämistä agar-alustalle:

       (Erkki Poytaniemi, Erkki Pöytäniemi)

      Itävallasta tilattu ruskokynsikäs kasvatettuna puutappeihin.

      1. Minulla on Glückspilzeltä tilattuna kolmea eri sientä puutappeina (osterivinokas, Pleurotus ostreatus; putkivinokas Pleurotus eryngii; runkokynsikäs, Hypsizygus ulmarius) (Osterivinokas ja runkokynsikäs esiintyvät periaatteessa Suomessakin luonnonvaraisina.) Näistä minun on tarkoitus siirtää kustakin yksi tappi kahdelle maljalle. Kuulostaa helpolta.
      2. Ostin eilen kaupasta herkkusientä ja siitaketta, molemmat Champsin tuotteita. Näistä pitäisi osata leikata kirurginveitsellä puhtaat palaset maljalle. Molemmista kolme maljaa. Miten käynee…

 

2.7. tarkistin maljat. Kaikista puutapeista rihmasto oli lähtenyt leviämään agarille, joten se on helppoa, kuten arvelinkin. Sen sijaan siitakemaljoilla ei näytä tapahtuvan mitään ja herkkusienimaljoilla on jotakin keltaista, mutta se tuskin on sienirihmastoa. Kahdeksasta ”kaurapuuromaljasta”, joihin en siirtänyt mitään, 4 on puhtaita, joten kaiken sähläämisen jälkeen 50% onnistumisaste.

 (Erkki Poytaniemi, Erkki Pöytäniemi)

Ruskokynsikäs maljalla 2.7. eli 6 päivän jälkeen.

7.7.2014: Seuraavaksi vuorossa on jyväkasvatusalustojen teko ja rihmaston siirtäminen maljoilta viljaan. Stametsin reseptillä 2 kg Ali-alhan luomurukiinjyviä, 8 g kipsiä ja 1,5 litraa vettä, jotka sekoitin ja kuumensin painekattilassa. Sen jälkeen siirsin viljan neljään IKEA:n lasipurkkiin ja autoklavoin purkki kerrallaan painekattilassa (suljettu mikroteipillä ja alumiinifoliolla). Seuraavana päivän siirsin kuhunkin purkkiin yhden maljan rihmastot. Varmaan vähempikin olisi riittänyt, mutta mennään varman päälle. Seuraavaa vaihetta varten pitäisi hankkia sahanpurua.

 (Erkki Poytaniemi)

Ostin Sinellistä 5 kg kipisä – tähän tosin tarvitsin vain 8 g. Ali-alhan luomuruista.

 (Erkki Poytaniemi, Erkki Pöytäniemi)

Neljä käyttökelpoista rihmastoa: kaksi osterivinokasta (PO), joista toinen selvästi paremmassa kasvussa; yksi ruskokynsikä (HU) oli hyvässä kasvussa ja yhdestä putkivinokasmaljasta (PE) otin rihmaston, vaikka maljan toisella laidalla oli selvästi kontaminaatio.

 (Erkki Poytaniemi, Erkki Pöytäniemi)

Hanskalaatikossa leikkasin kunkin rhmaston palasiksi ja siirsin lasipurkkiin viljan sekaan (laatikossa meinasi tulla ahdasta). Kuvan oton jälkeen vielä palojen sekoitus viljaan purkkeja ravistelemalla.

Loput Glückspilziltä tilaamani puutapit käytin koivupölkkyjen ymppäämiseen. Kun sähköä ei ole, on käytettävä akkuporakonetta. Yhdellä akulla pystyy poraamaan noin 50 reikää eli yhden pölkyllisen, kahdella akulla saan tehtyä kaksi pölkkyä. Akut täytyy käydä lataamassa välillä kylällä Maija-leenalla. Puutapit tungetaan lajeittain per pölkky reikiin ja peitetään reikä mehiläisvahalla (juustovahakin kävisi). Yksi pohjukelevy riitti noin 150 reikään. Koivu on juuri kaadettu (tuohta otettu huussin pylväiden alle) ja siten sisältää melko paljon kosteutta, mutta tuskin tarpeeksi, jos asialle ei tee mitään, joten kasvuunlähtö lienee hidasta. Odotetaan satoa ensi vuonna… Pölkyt ovat hyvin huussipolun varrella varjossa, joten kehitystä voi seurata ohi kävellessä.

 (Erkki Poytaniemi, Erkki Pöytäniemi)

Sienirihmastotappien poraaminen koivupölkkyihin.