Muutimme Karjalohjalle ja myimme vihdoin Espoon asunnon

Vaikuttaa siltä, että talon rakentamisprojektia on kiirehditty aika hitaasti. Merkittäviä askeleita asian suhteen on kuitenkin otettu. Kesäkuussa kuulimme, että Karjalohjalla on meille juuri sopiva talo tarjolla vuokralle kylän etelälaidalta, metsän läpi kulkien alle kilometrin päässä Iso-orvokkiniityltä. Vaaleansininen rintamamiestalo tuntui heti sopivalta ja koska rakennusajaksi olisi talo joka tapauksessa vuokrattava, tartuimme tilaisuuteen ja muutimme heinäkuun alussa sisään. Juuri parahiksi ennenkuin seiskarinkoiramme Nemin pennut syntyivät. Tässä yhteydessä myimme myös asuntovaunumme pois tarpeettomana. Ehkä toisaalta siitä ja Nemin pennuttamisesta johtuen Iso-orvokkiniityllä oleskelu ei ole tänä kesänä ollut ihan niin intensiivistä kuin 2014.

 (Erkki Pöytäniemi)

Karjalohjalta löytyi sopiva talo vuokralle rakennusajaksi noin 1km päässä Iso-orvokkiniityltä.

Asunnon myynnin suhteen sensijaan ei kesällä vielä tuntunut tapahtuvan mitään, mikä tietysti alkoi vähitellen painaa mieltä senkin takia että asuntolaina ja yhtiövastike siellä on kuitenkin hoidettava Karjalohjan talon vuokran lisäksi. Syyskuun alussa alkoi kuitenkin tapahtua ja lopulta asunnosta saatiin kaksikin kilpailevaa tarjousta ja kauppakirja päästiin allekirjoittamaan 14.9.2015. Se oli merkittävä päivä siis! Tietenkin kun suhdanteet ovat mitä ovat, ei asunnosta saatu sitä rahaa, mitä alunperin kuviteltiin ja jäätiin jopa hiukan tappiolle siitä, mitä itse siitä maksettiin runsas 4 vuotta sitten. Myöskään koko kauppasummaa ei vielä saatu, sillä ostajan asunto on vielä myymättä. Takaraja loppusumman maksulle on marraskuun loppupuolella, joten siltä osin odottelu jatkuu. Uuden talon rakentamiseen tullaan joka tapauksessa tarvitsemaan melkoisesti ”apuja” pankilta. Kustannuslaskentaa on käytävä tarkasti läpi ja pyydettävä tarjouksia. Rakentamiseen liittyen tullaan järjestämään talkoita ja työpajoja, paitsi että omaa työpanosta on laitettava likoon. Olkipaalisavirakentaminen onneksi kiinnostaa ihmisiä sen verran paljon, että rakentamiseen liittyvien kurssien ja työpajojen järjestäminen on realistista. Pysykää kuulolla!

Koska asunnon myynnin suhteen välillä oltiin hyvinkin pessimistisiä, ei rakennuslupahakemusta ole vielä jätetty. Kesäkuun alussa käytiin tapaamisessa Lohjan rakennusvalvonnassa ja kävi ilmi, että joitakin ylimääräisiä selvityksiä tultaisiin tarvitsemaan epätavallisista ratkaisuista johtuen. Nyt kuitenkin paperit on kasassa ja puuttuu enää naapurien kuuleminen, joista toinen saatiinkin tänään (5.10.2015) hoidettua.

 (Erkki Pöytäniemi)

Noin puolet tulevan talomme seiniin menevistä olkipaaleista mahtui kuorma-autoon. Paalit ovat Jukka Lassilan tilalta Tuusulasta ja tietysti luomua.

Jotakin konkreettistakin on sentään saatu aikaan. 16.8. haettiin viime syksynä taloa varten paalatut olkipaalit Lassilan tilalta Tuusulasta pois uusien paalien tieltä – luomua tietenkin. Keikkaa varten vuokrattiin makdollisimman iso 50m3 kuorma-auto, johon saatiinkin mahtumaan kaikki 240 paalia (lisääkin tullaan tarvitsemaan). Erkki kuorma-autokortillisena ajoi, joskin edellisestä kuorma-autokeikasta oli jo kulunut 10 vuotta.  Pellolle laitettiin kolme kerrosta kuormalavoja, joiden päälle paalit pinottiin. Jaakko ja Santeri rakensivat harjakattomaisen kehikon, jonka päälle laitettiin raskaat kuormapeitteet. Siinä paalien pitäisi selvitä talven yli.

Rakennuspaikaltahan kaadettiin puut viime talvena, mikä auttaa hahmottamaan, miten se tulee maisemaan istumaan. Viime viikolla hahmotusta tuli lisää, sillä tiluksillemme tuli ensimmäistä kertaa oikea kaivinkone, kun Markku Rautiainen kaivoi pellonreunaan kaivon ja tehtiin tienpohja pellonreunasta metsään rakennuspaikan reunaan. Seuraava suurempi operaatio tulee olemaan tien rakentaminen pellon yli. Toki kaiken muun touhuamisen ohessa Jaakko ja Santeri ovat myös saaneet rakennettua ulkohuussia valmiimmaksi ja kesäkeittiön rakentamista on aloiteltu ja onhan tähän mennessä syntynyt terassi ollut jo käytössä Osentowskin kurssilla ja viimeksi kun omalla porukalla sunnuntaina grillailtiin ja syötiin lounasta puiden istutuksen lomassa.

 (Erkki Pöytäniemi)

Siinä ne nyt ovat Bilteman 650g suojapeitteiden alla – kevytpeitteet eivät tässä kestäisi. Toivottavasti säilyvät kuivina ensi kesään asti.

 (Erkki Pöytäniemi)

Kaivinkone saapuu.

 (Erkki Poytaniemi)

Hiukan meitä nauratti katsoa kuinka muutama neliö ruokamultakerrosta kuoriutuu yhdellä kauhaisulla. Samaa hommaa on tehty lapiolla kohopenkkejä tehdessä, mutta ihan noin kevyesti se ei käy.

 (Erkki Poytaniemi)

Melkein 6m syvyyteen mennessä löytyy erilaisia kerroksia, mm melkoisen ruosteista maata.

 (Erkki Poytaniemi)

Alin kaivonrengas asetettu paikoilleen.

 (Erkki Poytaniemi)

Renkaita nostetaan kaivoon. Ihan valmiiksi kaivoa ei vielä saatu, sillä renkaita ei ollutkaan tarpeeksi. Vettä siellä joka tapauksessa on. 

 (Erkki Poytaniemi)

Kaivuri saapuu tontillemme. Kaivoa kaivettaessa kaadoin pois tieltä vielä 9 koivua, jotka ovat nyt tuossa kuvassa näkyvässä pinossa.

 (Erkki Poytaniemi)

Marja pelastaa kasveja pois alta.

 (Erkki Poytaniemi)

Tie rakennuspaikalle.