Mehiläishoidon aloittaminen ylälistapesillä

Mehiläishoito ylälistapesissä kiinnostaa luonnollisemmesta ja mehiläisemmästä mehiläishoidosta (Natural beekeeping, Apicentric beekeeping) kiinnostuneita yhä enemmän.  Suomessa ei voi vielä mistään buumista puhua, mutta orastavaa kiinnostusta on, mitä yritän omalta osaltani ylläpitää näillä blogikirjoituksilla ja pitämilläni ”Mehiläisempää mehiläishoitoa” -kursseilla, viimeksi 1.4.2017 Karjalohjalla. Ruotsissa on pitkälti Patrick Sellmanin toiminnan ansiosta jo satoja ylälistapesäharrastajia ja Patrickin arvion mukaan ainakin 500 pesää. Useimmat siis 1-2 pesän mehiläishoitajia. Patrickin tavoitteena onkin saada mehiläispesä mahdollisimman monelle takapihalle. Toivottavasti meilläkin saadaan aikaan samanlainen innostus. Tällä hetkellä Suomessa pesämäärä jäänee 20-30:een. Itselläni niitä on talvehtimassa nyt 8 ja ainakin huhtikuun alussa (2017) vielä kaikki hengissä.

Näinollen akuutein kysymys pesämallista ja hoitotavasta  kiinnostuneilla on, miten aloittaa. Yritän siis antaa ohjeet siihen alla. Tässä kirjoituksessa tarkoitan ylälistapesällä ns. horisontaalista ylälistapesää. Kirjoitan Warré-pesistä sitten toisella kertaa.

Pesä

Ensin pitäisi tietenkin olla pesä. Suositeltavinta on rakentaa pesä itse, sillä kaupallisesti ylälistapesiä ei ole Suomessa saatavilla. Ruotsista niitä voi tilata Patrickilta (www.småbruk.se). Ylälistapesän rakentaminen ei kuitenkaan vaadi erityisiä puusepäntaitoja, joten sellaisen osaa rakentaa lähes kuka tahansa. Suomenkielisiä rakennusohjeita ei kukaan liene tehnyt, mutta englanniksi ja ruotsiksi ohjeet löytyvät. Jos suomenkielisille ohjeille todella on tarvetta, täytyy niidenkin laatimista harkita. Blogipostaukseni omien pesieni rakentamisesta löytyy tästä.

Ohjeet englanniksi (Philipp Chandler): http://www.beginningbeekeeping.com/How_to_build_a_top_bar_hive.pdf

Ohjeet ruotsiksi (Patrick Sellman): http://småbruk.se/wp-content/uploads/2015/02/Bygga-TBH-Åter-1-15-låg.pdf 

Ylälistapesän ylälistan mitta tulisi olla sellainen, että latomapesän (Langstroth, Farrar) kehän ylälista sopii siihen pituutensa puolesta. Siis toisaalta latomapesän sisäpituuden tulee vastata ylälistapesän sisäleveyttä (ylälistan pituus, jolle mehiläiset rakentavat) ja latomapesän ylälistan tulee pituutensa puolesta mahtua vesikaton alle. Käytännössä 430 mm ylälista on toimiva.

 (Erkki Poytaniemi)

Ensimmäinen pesänrakennusprojektini tammikuussa 2015.

Vaikka 150 cm pitkä pesä voi vaikuttaa tarpeettoman suurelta, antaa se kuitenkin mehiläisten hoitoon tarpeellista joustavuutta. Väliseinillä pesä rajoitetaan tarvittavaan kokoon ja näin suuressa pesässä voi tarvittaessa olla myös jaoke tai parvi. EI siis heti tule tarvetta rakentaa sitä toista pesää, jos ei halua laajentaa. Pesä olisi hyvä olla valmiina ennen juhannusta, joten aikaa on vielä reilusti. Jos on aloittava mehiläistarhaaja, on ennen mehiläisten hankkimista syytä käydä mehiläishoidon peruskurssi ja lukea alan oppaita. Mehiläisten perusbiologia on sama pesämallista riippumatta, joten ei haittaa vaikka kurssilla ei puhuttaisi ylälistapesistä mitään (eikä todennäköisesti puhutakaan). Kurssit, joita minä pidän eivät toistaiseksi muodosta riittävän laajaa kokonaisuutta mehiläishoidon aloittamiseksi pelkästään niiden varassa.

Mehiläiset ylälistapesään

Seuraavaksi olisi saatava mehiläiset ylälistapesään. Keskeinen ongelma on, ettei ylälistapesä ole yhteensopiva tavanomaisen latomapesän kehien kanssa ja siksi mehiläisten siirtäminen latomapesästä ylälistapesään ei onnistu kovin suoraviivaisesti. Tilanne on erilainen riippuen siitä, onko mehiläisiä ennestään lainkaan vai ei. Lähdetään liikkeelle siitä tilanteesta, ettei mehiläisiä ole ennestään lainkaan, eikä niinollen myöskään rakennettuja kennostoja.

Pakettimehiläiset

Ainoa kaupallinen tapa ostaa mehiläisiä ylälistapesään on ostaa pakettimehiläisiä. Kyse on tavallaan keinotekoisesta parvesta, johon myyjä on punninut useista pesistään tietyn kilomäärän mehiläisiä, joiden mukana hän toimittaa myös emon häkissä. Mehiläiset toimitetaan kirjaimellisesti postipakettina. Mitään kennostoa ei ole mukana. Kotimaisia pakettimehiläisiä saa Pohjanmaan hunajakeskus ky:ltä. Ulkomaisia pakettimehiläisiä tai emoja ei mielestäni pitäisi ostaa.  Toisaalta kotimaisten pakettimehiläisten ongelmana on, että ne toimitetaan asiakkaalle vasta heinäkuussa, jolloin niillä on melko vähän aikaa rakentaa tarvittava kakusto talvehtimista varten. Käytännössä niitä on ruokittava koko ajan, jotta rakentaminen ja sikiöinti pysyvät hyvin käynnissä ja riittävä kennosto ehtii muodostua.

Pakettimehiläisiä ei pidä yrittää juoksuttaa ylälistapesään lentoaukon kautta, koska ylälsitapesän lentoaukko soveltuu huonosti siihen. Parempi vain kaataa mehiläiset oikeille paikoilleen asetettujen ylälistapesän väliseinien väliin. Sen jälkeen ylälistat laitetaan paikoilleen ja samalla emohäkki riippumaan keskimmäisten listojen välistä.

Koska pesään ei ole antaa yhtään kennostoa suuntaamaan rakentamista, on syytä vahata ylälistoissa olevat kolmio-ohjurit, jotta mehiläiset rakentaisivat kennostot oikein. Yhdyskunnalle annetaan 3-4 ylälistaa väliseinien väliin, jotta myös tilaa on melko niukasti. Rakentamista on seurattava alkupäivinä tarkasti ja tarvittaessa irrotettava väärin aloitetut kennostot ja yritettävä kiinnittää ne uudelleen oikein. Kun suoraan rakennettuja kakkuja alkaa olla, voi ylälistoja antaa lisää siten, että enintään kaksi rakennettavaa tyhjää listaa on rakennetun ja väliseinän välissä. Tavoitteena on rakennuttaa 8-10 täysin rakennettua vahakakkua loppukesään / syksyyn mennessä, jotta kennostoa on riittävästi talviruokintaa ajatellen.

Parvi

Luonnollinen parvi on varmasti luonnollisin ja paras tapa aloittaa, sillä parvella on valtava halu perustaa uusi mehiläispesä ja rakentaa. Mutta jos ei ole mehiläisiä, tuskin saa parveakaan, koska useimpien mehiläishoitajien tavoitteena on, ettei parveilua tapahtuisi. On siis melko turha odotella, että parvi tupsahtaisi eteen. Lähiseudun mehiläistarhaajan kanssa voi ehkä sopia, että jos häneltä parvi sattuisi lähtemään, hän myisi sen sinulle.

 (Erkki Poytaniemi)

Tässä kaadetaan parvea ylälistapesään 8. kesäkuuta 2015.

Parvi asetetaan pesään yläkautta kaatamalla, kuten yllä. Rakentamista on seuravttava alussa tarkasti ja korjattava tarpeen mukaan. Ruokintaa ei parvelle tarvita jos kelit ovat hyvät, sillä parvella on tarpeeksi aikaa vahvistua talvehtimiskuntoon. Toki, jos on pitkiä huonon sään jaksoja, on parveakin syytä ruokkia, jotta rakentaminen ja sikiöinti pysyvät vauhdissa.

Ravistusparvi

Jos on omia mehiläisiä, tai löytää yhteistyöhaluisen mehiläistarhaajan, on ravistusparvi hyvä tapa aloittaa ylälistapesä. Samalla ravistusparven teko ehkäisee parven antavan pesän parveilun. Ravistusparven teko-ohjeet löytyvät kaikista mehiläishoidon oppaista. Paras ajankohta on, kun pesä on tulossa parveilukuumeeseen ja pesä olisi joka tapauksessa syytä jakaa parveilun ehkäisemiseksi. Ylälistapesä, johon ravistusparvi asetetaan, olisi laitettava emäpesän paikalle, jolloin emäpesä menettää lentomehiläisensä parvipesälle. Emäpesässä uusia mehiläisiä kuoriutuu nopeasti lisää, sillä kaikki sikiökennot jäävät sinne, joten sillä on kohta taas riittävästi lentomehiläisiä. Jos emäpesä jää paikoilleen, on ylälistapesä, johon parvi laitetaan, siirrettävä lentosäteen ulkopuolelle (vähintään 3 km); muutoin se menettää kaikki siihen siirretyt lentomehiläiset takaisin emäpesään ja jää liian heikoksi.

 (Erkki Pöytäniemi)

Ja tässä ihailtiin rakennettua kennostoa 21. kesäkuuta 2015 – siis alle kaksi viikkoa myöhemmin.

Käytännössä kuitenkin lentomehiläisillä on vaikeuksia löytää ylälistapesään, sillä ylälistapesän lentoaukko on täysin eri paikassa kuin latomapesän. Siksi emäpesä on siirrettävä mahdollisimman kauas alkuperäisestä paikastaan tarhan toiseen reunaan tai jos tontilla on tilaa, täysin muualle. Toisekseen ylälistapesän vieressä ei saisi olla kovin lähellä muita latomapesiä, sillä lentomehiläiset harhautuvat täysine kupuineen niihin, kun omaa pesää ei helposti löydykään. Keino, jota en ole kokeillut, mutta voisi toimia, on että ylälistapesän laittaa paikalle ensin ilman jalkoja, jolloin senkin lentoaukko on yhtä matalalla kuin latomapesässä. Kun pesän muutaman päivän jälkeen nostaa jaloilleen, mehiläiset kyllä löytävät sen.

Ravistusparven teko alkaa emäpesän emon etsimisestä, sillä ilman emoa ei ravistusparvea voi tehdä. Jos tilanteeseen on varattu uusi emo, se on parempi antaa emäpesälle. Jos emoa ei löydy, on parven teko siirrettävä toiseen kertaan. Kun emo on löytynyt ja otettu talteen häkkiin, voi parven teko alkaa. Emäpesä siirretään alkupeäisen paikan viereen ja ylälistapesä sen kohdalle. Annetaan parvelle 3-4 listan verran tilaa väliseinien välissä ja aletaan lakaisemaan mehiläisiä sinne. Jos mahdollista annetaan niille ensin sikiökakku (tästä enemmän alempana). Lakaistaan emäpesän voimakkuudesta riippuen mehiläiset 1-2 hunajalaatikosta ja alle puolet sikiölaatikoiden mehiläisistä. Sikiöala jää emäpesään, joten sinne pitää jättää riittävästi porukkaa sitä hoitamaan ja lämmittämään. Lopuksi annetaan parvelle oma emo ja suljetaan pesä. Emäpesä siirretään muualle.

Sikiökakun rakennuttaminen parvelle

Kaikissa yllämainituissa tilanteissa, kun parvea asetetaan ylälistapesään, olisi hyvä, jos  pesään voisi antaa ainakin yhden rakennetun sikiökakun. Jos on oma tai ystävällismielisen toisen mehiläsihoitajan latomapesä käytettävissä, kannattaa sellainen rakennuttaa etukäteen. Rakennetusta sikiökakusta on kaksi etua: se varmistaa, että parvi jää pesään, koska mehiläiset eivät jätä varsinkaan avosikiöitä, ja yksi rakennettu kakku keskellä uutta pesäalaa varmistaa, että uudet kakut tulevat rakennettua suoraan. Rakennetun kakun ja väliseinien väliin voi molemmin puolin laittaa kaksi tyhjää ylälistaa.

Rakennuttaminen tapahtuu siten, että laitetaan latomapesän sikiöalan viereen kehyksellisen kakun tilalle pelkkä ylälista (enintään kaksi vierekkäin). Tämän voi tehdä touko-kesäkuun vaihteessa tai kesäkuun alussa. Jos näitä ylälistoja rakennuttaa vain yhden tai muutaman, on varmaa, että mehiläiset rakentavat siihen kuhnurikennostoa. Kokemukseni mukaan vasta kuudes kakku sisältää myös työläiskennostoa. Kuhnurikennostoa voi poistaa varroantorjuntatoimenpiteenä ja toivoa, että seuraavalla ”kierroksella” tulisi työläiskennostoa. Toisaalta kuhnurikakkukin ajaa asiansa parven asettamisessa, mutta samalla varroapunkit tulee siirrettyä uuteen pesään. Jos ylälista tulee rakennutetuksi latomapesässä täyteen mittaansa, se ei mahdu ylälistapesään,, vaan kulmat on leikattava puukolla pois. Langstroth pesässä rakennetusta kakusta enemmän kuin Farrar pesässä rakennetusta ja sitä enemmän, mitä vinompi ylälistapesän laita on.

 (Erkki Poytaniemi)

Tässä leikkaan latomapesässä rakennetettua kakkua ylälistapesään sopivaan muotoon.

Jaokkeen teleminen latomapesästä ylälistapesään

Jaokkeen tekeminen voi periaatteessa tapahtua kuten yllä rakennuttamalla mahdollisimman paljon kennostoa ylälistoille pesässä, josta jaoke tehdään. Maksimimäärä saattaa olla 8 listaa, jos pesässä on kaksi sikiölaatikkoa ja molemmissa laatikoissa kasvatetaan kaksi ylälistaa sikiöalan molemmin puolin. Tyhjiä ylilistoja voi lisätä pesään vaiheittain. Joka tapauksessa tälla tavalla syntyvä jaoke on hyvin kuhnurikennopitoinen. Muutoin jaoke tehdään oikeastaan kuten ravistusparvi yllä, mutta jaoke saa enemmän rakennettuja kakkuja ja myös jonkinverran sikiöalaa.

Jaokkeen voisi tehdä myös latomapesän kehiä rikkomalla ja leikkaamalla kakut ylälistapesän muotoon, mutta se on varsin brutaalia ja sotkuista hommaa.

Latomapesän siirtäminen ylälistapesään

Joskus ylälistapesistä innostunut mehiläistarhaaja haluaa siirtyä latomapesistä kokonaan ylälistapesiin. Kyse ei välttämättä ole pelkästään asiaan hurahtamisesta vaan esimerkiksi tarhaaja ei pysty selkävaivojen takia jatkamaan tarhausta latomapesissä. Netistä löytyy youtube-videoita, joissa tämä tehdään latomapesän kehät rikkomalla ja leikkamalla kakut ylälistapesään sopiviksi. Homma on aika brutaalia. Mielestäni on parempi rakennuttaa kakkuja latomapesässä, kuten yllä, ja tehdä ravistusparvia / jaokkeita ylälistapesiin ja sitten myydä latomapesät. Niille lienee tällä hetkellä riittävästi kysyntää.

 

Oli aloitustapa mikä tahansa, ensimmäisen kesän päätavoite on saada pesät hyvään talvehtimiskuntoon. Jos kesä on hyvä, jonkin verran hunajamaistiaisiakin varmasti voi saada.