Pölyttäjät ovat äärimmäisen tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja ihmisten ruuantuotannon kannalta katsottuna. Mehiläiset ja muut pölyttäjät ovat kuitenkin vaarassa ihmisten aiheuttamien toimien vuoksi. Lähes 90 prosenttia maailman villeistä kukkivista kasveista on riippuvaisia kokonaan tai ainakin osittain pölyttäjistä.
YK:n julistamaa Maailman Mehiläispäivää vietetään jälleen 20. toukokuuta, joka tällä kertaa osuu maanantaille. Toivotaan, että silloin on mehiläisille ja ulkoiluun sopiva keli!
Mehiläisiä eivät ole vain ihmisen hoitamat tarhamehiläiset. Yleensä mesipistiäisiä, joita on maailmassa noin 20000 lajia ja Suomessa 235 lajia, kutsutaan mehiläisiksi. Näitä ovat Suomessa mm noin 30 kimalaislajia ja 190 maa- ja erakkomehiläistä, kuten viime vuosina tutuksi tullut rusomuurarimehiläinen.
Apis mellifera, jota kutsutaan usein tarhamehiläiseksi on tietenkin se tunnetuin mehiläinen. Tarhamehiläinen on kuitenkin harhaanjohtava nimitys, sillä mehiläiset on luonnonvarainen eurooppalainen hyönteinen, joka ei suinkaan esiinny tarhoissa, vaan niiden pesiä on harvakseltaan metsäisessä maisemassa. Mehiläinen ei ole kotieläin. Jotta mehiläinen pysyisi elinvoimaisena lajina, tarvitsemme mehiläisen villipopulaatioita. Mehiläisellä ei ole vain välinearvoa meille pölyttäjänä ja hunajantuottajana, vaan sillä on myös itseisarvo eliönä, joka on kehittynyt kymmenien miljoonien vuosien aikana yhdessä kukkien kanssa. Mehiläinen on avainlaji sille, että maailma on, ja voi jatkossakin olla, sellainen kuin se on.
Meillä on Iso-orvokkiniityllä ollut hunajamehiläisiä (Apis mellifera) heti alusta eli 2014 lähtien. Olemme suuntautuneet luonnolliseen mehiläishoitoon ja mehiläisten villiinnyttämisen, mistä olemme pitäneet kursseja 2016 lähtien. Meillä meihläishoidon tarkoitus ei ensisijaisesti ole hunajantuotanto vaan mehiläisten ymmärtäminen ja tukeminen luonnonvaraisena lajina, jotta ne voisivat ottaa paikkansa ilmastonmuutoksen myötä muuttuvassa suomalaisessa ekosysteemissä. Meidän lähestymistapaan kuuluu ns darwinilainen mehiläishoito, johon eivät kuulu ylisuuret hunajasadot, sokeriruokinta, kuhnureiden rajoittaminen eikä varroapunkin torjunta. Teemme mehiläisille pölkkypesiä ja tuomme alueelle pohjolan tummia mehiläisiä. Tuemme myös muita pölyttäjiä, kimalais- ja mehiläislajeja istuttamalla pölyttäjäkasveja ja luomalla niille sopivia elinympäristöjä.
Tule Maailman Mehiläispäivänä Iso-orvokkiniitylle kuuntelemaan tarinoita luonnonvaraisista mehiläisistä, mehiläisten villiinnyttämisestä pölkkypesiin, mehiläisemmästä mehiläishoidosta, kimalaisista ja muista mesipistiäisistä sekä niiden elinympäristöistä ja siitä, mitä voimme tehdä mehiläisten hyväksi.
Paikka: Iso-orvokkiniitty, Varkalahdentie 33, 09120 Karjalohja
Aika: 20.5.2023 klo 14-17 (tarinat alkavat klo 14 ja 16)
Tarinoiden kertojat: Erkki Pöytäniemi ja Marja Nuora
Tarjoamme kahvia, teetä ja kahvileipää. Mielellään ennakkoilmoittautuminen Holvi verkkokauppamme kautta maksamalla 15€ kahvimaksu. Voit ilmoittautua myös s-postilla info [ät] iso-orvokkiniitty.fi ja maksaa paikanpäällä.
Ikävä kyllä meillä ei ole hunajaa myytävänä, mutta maisteltavaksi kylläkin.
———————-
Iso-orvokkiniitty on Marjan ja Erkin permakulttuurinen pientila Karjalohjalla, jossa yritämme kehittää kestävämpää ja kokonaisvaltaisempaa elämäntapaa. Iso-orvokkiniityllä on mehiläisten lisäksi mm sieniviljelyä, metsäpuutarha, omatarveviljelyä, lampi sekä 2016-18 rakennettu savi-olkipaalitalo. Talo ei ole sähköverkossa ja jätevedet käsitellään paikan päällä pajukkopuhdistamolla.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.