Latvian sieniä

Kertoessani sieniviljelykokeistani latvialaiselle liiketutulleni, hän antoi ymmärtää, että tuohan nyt on ihan tavallista ja Latviassa tuollaisia sieniviljelytiloja on vaikka kuinka paljon. Sovittiin, että kun seuraavan kerran käyn Latviassa hän järjestää vierailun jollakin tilalla. Viime viikon reissulla tuo vierailu sitten toteutui.

 (Erkki Poytaniemi)

Rouva Agita Balone kertoo auliisti rekvisiitan kera tilan shiitakeviljelystä.

Dulbenin luomusiitaketila sijaitsee Pohjois-Latviassa Valmieran pohjoispuolella. Tilalla on 30 hehtaaria peltoa ja 40 hehtaaria metsää ja lisäksi parikymmentä mehiläispesää. Tilan omistajat, jotka olivat jo aikaisemmin tulleet takaisin ”Siperian reissultaan” olivat saaneet tilan takaisin 1997 ja muutamaa vuotta myöhemmin päättivät asettua tilalle pysyvästi. He olivat molemmat elintarviketeknologeja ja keskusteluissa viranomaisten kanssa tuli esille idea shiitakkeiden viljelystä Saksan markkinoille, jossa niille oli suuri kysyntä. Shiitakkeiden viljely toteutui, vienti Saksaan ei. Shiitakkeen viljelyä on ilmeisesti silloin edistetty urakalla, sillä parhaimmillaan Latvian shiitakeviljelijöiden yhdistyksessä on ollut 380 jäsentä – nyt kaupallisia tuottajia on jäljellä 3. Dulbeni on näistä yksi, joskin heillä tuotantoa on supistettu isännän sairastuttua.  Enimmillään heillä on ollut 5000 pölkkyä tuotannossa.

 (Erkki Poytaniemi)

Ymppäystyökalu on aikoinaan teetetty Latviassa, mutta se on toimintaperiaatteeltaan täsmälleen samanlainen kuin USA:sta ostamamme työkalut. 25 mm syvyisiä reikiä on 5-6 cm välein tällaisessa ohuemmassa pölkyssä 3 riviä eli noin 50.

Meidät ottaa vastaan talon pihalla rouva Agita Balone, jonka kanssa suuntaamme pellon yli metsään – hänellä sienikori lupaavasti mukana. Metsästä todellakin löytyy hyttysten lisäksi shiitakkeen pölkkyviljelyä. Pysähdymme ymppäystelineen luokse keskustelemaan sieniviljelyn tekniikasta ja samalla maistelemme tuoreita tänä keväänä kuivattuja shiitakkeen siivuja.

 (Erkki Poytaniemi)

Alkuvuosiksi leppäpölkyt asetellaan pitkälleen siten, että toinen pää on maassa.

Viljelyyn käytetään leppäpölkkyjä, joiden halkaisija on noin 10 cm. Puut kaadetaan helmikuussa ja Agita mainitsee hiukan arastellen, että puiden kaatamisen ajankohta on erittäin tärkeä. Tässä kohtaa tulkkaus oli hiukan haparoivaa, mutta oletan, että puut on kaadettava nousevan kuun aikaan. Pölkyt ovat tasalaatuisia, virheettömiä ja suoria. Lisäksi ne pestään ennen ymppäystä kontaminaatioiden välttämiseksi. Pölkyt ympätään huhtikuussa ja ymppiä kuluu noin 200 g pölkkyä kohden. Agitalla on poranterä rekvisiittana mukana, mutta en huomaa kysyä, millaisella poralla reiät käytännössä tehdään. Suorista reikäriveistä päätellen heillä saattaisi olla jonkilainen pylväsporakone eli poraus tuskin tapahtuu metsässä.

 (Erkki Poytaniemi)

Muutaman vuoden jälkeen pölkyt viritetään lammikossa ja nostetaan pystympään asentoon. Shiitakeviljely tapahtuu kuusivaltaisessa sekametsässä.

 (Erkki Poytaniemi)

Jonkin verran sieniä on jo tänä keväänä poimittu. Röpelöinen pinta on merkki siitä, että sieni on saanut kylmää.

Ymppäämiseen käytetään slovenialaista shiitakeymppiä (Goba). Tähän asti he ovat käyttäneet viljaymppiä suoraan leppäpölkkyihin, mutta ovat nyt siirtyneet puutappeihin. Vilja kiinnosti erityisesti lepakoita ja myös lintuja, mistä muodostui ongelma. Nähtävästi Goban sivuilla neuvotaan käyttämään viljaymppiä suoraan pölkkyihin, vaikka lintu- ja jyrsijäongelman syntyminen silloin tuntuu aika ilmeiseltä. Ajatus sahanpuruympin käyttämisestä ei vaikuttanut tutulta. Ymppäystyökalu oli teetetty aikoinaan Latviassa, mutta on toimintaperiaatteiltaan täsmälleen samanlainen kuin Field & Forestin palm-malliset työkalut. Mistäköhän malli on alunperin peräisin? Ymppäysreikien peittämiseen käytetään lääkelaatuista parafiinia, minkä ainakin latvialainen luomuvalvontalaitos on hyväksynyt.

 (Erkki Poytaniemi)

Agitan taustalla on vanhoja hylättyjä pölkkyjä, joista kuitenkin löytyi vielä muutama shiitake-sieni.

Ympätyt pölkyt asetellaan pitkälleen siten, että toinen pää on maassa kiinni kosteuden saamiseksi pölkkyihin. Ilmeisesti tässä asennossa korjataan myös ensimmäiset sienet. Shiitake tarvitsee 90 lämmintä päivää vallatakseen pölkyn ennenkuin se alkaa tuottamaan itiöemiä. Siten ymppäyksen jälkeisenä kasvukauten ei vielä voi odottaa satoa. Myöhemmin pölkyt asetellaan pystympään asentoon ilmeisesti virityksen jälkeen. Muutama vuosi tuotetaan ilman viritystä ja sen jälkeen pölkyt uitetaan lammikossa. Pölkyt tuottavat jopa 7 vuotta. Satotaso jäi epäselväksi vaikka yritin sitä kysyä.

 (Erkki Poytaniemi)

Maistiaiseksi kuivattua tuoretta tämän kevään shiitaketta. Hyvää oli!

Sieniä ei juurikaan myydä tuoreena vaan kaikki kuivataan suikaleiksi leikattuna. Pääasiassa sienet myydään ravintoloille. Hinta kuivattuna on 180-200 €/kg. Agita korosti useaan otteeseen shiitakkeen lääkinnällistä merkitystä. Jossakin vaiheessa he olivat myös teettäneet shiitakekapseleita luontaistuotekaupoille. Ainakin täydessä mittakaavassa toiminta on tuottanut riittävän toimeentulon 6-henkiselle perheelle.

 (Erkki Poytaniemi)

Vähittäiskauppaan pakataan tällaisia pusseja, mutta suurin osa sienistä on myyty ravintoloille.

 (Erkki Poytaniemi)

Shiitaketuotannosta on Latviassa julkaistu aikoinaan kirjakin: ”Sitake gramata”, kirjoittajina Jekabs Raipulis ja Natalja Matjuskova (hakukoneet eivät tällaista tunne).