Aikaisemmin tutustuimme vanhoihin hirsiin purkamalla vanhan hirsisaunan Kirkkonummelta. Keväällä tutkin tarjontaa myös netistä ja navetta.com sivuston kautta löysin myytävän hirsiladon Tammelasta. Ajelimme katsomaan ja koska lahoa oli paljon, sovimme hinnan murto-osaan alunperin pyydetystä. Ehkä sekin oli liikaa, mutta sovittu mikä sovittu. Toisaalta rakennuksessa ei ollut mitään sisä- tai ulkovuorauksia, välikattoa tms purkamista hankaloittavaa. Netistä etsin Tammelasta päin kuorma-autoilijaa, jolla olisi kourakuormain ja pystyisi noukkimaan hirret kyytiin ja tuomaan ne Karjalohjalle. Ensimmäinen autoilija, jolle soitin suositteli hommaan Örnin Anttia jolla on sopiva auto ja kokemusta hirsirakennusten purkamisesta. Hänen kanssa keikka sitten sovittiinkin. Tapahtumien kulku selviää kuvateksteistä.
Tästä lähdettiin liikkeelle. Lato on tuotu paikalle ilmeisesti 1920-luvulla; aikaisemmin rakennus oli ollut ”härkätalli”. Suomalaisen maiseman muuttuminen näkyy täällä konkreettisesti: aikoinaan täällä on ollut peltoa ja niittyä, jolta on korjattu heinää, nyt täällä ollaan koivikossa.
Tässä kunnossa olevasta rakennuksesta ei voi odottaa saavansa ehjiä hirsisarjoja, jotka voisi koota uudestaan. Emme vaivautuneet edes numeroimaan hirsiä. Lopulta ehkä puolet tavarasta oli jotenkuten kelvollista. Kurkihirret ja kattoparrut olivat kunnossa. Lattialta saatiin melko paljon järeää lankkua. Erona aikaisempaan saunarakennukseen oli, että hirret olivat 6 tuuman tavaraa, kun taas saunan hirret olivat vain 4 tuumaisia. Melkoinen ero siinä vaiheessa, kun hirsiä yrittää miesvoimin liikuttaa. Tämän ladon purkamisessa sorkkarauta ja mies -periaatteella ei olisi ollut mitään järkeä. Katon purkaminen turvallisesti olisi ollut mahdotonta ja hirret ovat liian painavia.
Ladon oikean etunurkan katto oli jo romahtanut, joten siltä puolelta ei ollut odotettavissa kelvollista tavaraa. Mutta oli lahoa muissakin seinissä runsaasti. Katto nostettiin ladon taakse kuten myös laho tavara, jota ei haluttu mukaan.
2 tuntia myöhemmin… Homma kävi aika rivakasti ja Jaakon ja minun tehtävänä oli lähinnä sivusta katsominen. Hienoa katsoa kuinka sujuvasti kuormain liikkuu 40 vuoden kokemuksella.
Tavara on kyydissä ja paikalla on jäljellä vain laho kasa, josta luonto pitänee huolta melko nopeasti.
Jaakko lähti oppaaksi ja 13.40 auto oli jo tontilla. Onneksi on ollut kuivaa ja pelto kantaa raskaammankin auton.
Tavara toimitettu pellon reunaan kasaan. Tämän jälkeen päästiin kahville ja juttua riitti Antilla, vaikka epäilemättä sitä oli riittänyt myös yli kahden tunnin automatkalle Jaakon kanssa.
Tietenkään puutavaraa ei voi jättää pellolle makaamaan. Onneksi saimme juuri sopivasti vieraita ja tapuli syntyi seuraavan viikon aikana Luisin kanssa. Ilman häntä hirret taitaisivat olla vieläkin kasassa.
Luis ja Eweliina olivat 10 päivää ensimmäisinä ”vapaaehtoistyöntekijöinämme”. Tapasimme heidät viime kesänä Turkissa, jossa molemmat olivat vuoden vapaaehtoistyössä tahoillaan. Silloin toivotimme heidät tervetulleiksi Suomeen. Nyt he ovat pitkällä liftausmatkalla ja pysähtyivät meille 10:ksi päiväksi. Hirsitapulin lisäksi he raivasivat metsää, rakensivat kompostin, laittoivat ruokaa ja iltaisin istuimme grillaamassa kasviksia ja harrastimme loputtomia keskusteluja.
Pisimmät hirret olivat 7 ja 10 metriä pitkiä, eikä niitä pystynyt noin vain nostelemaan tapuliin. Oli pakko ruveta harrastamaan insinööritieteitä – lähinnä rullien käyttöä. Ties mitä daVincejä meistä olisi tullut, jos tätä olisi tehty pitempään. Homma tuli myös paljon mielenkiintoisemmaksi, kun ei ollut kysymys pelkästä raatamisesta ja hikoilusta. 30 asteen lämpötilassa hikoilua kuitenkin riitti ja vettä kului.
Joka hirren jälkeen oli huilittava. Lämpötila huiteli 30 asteessa.
Päällimäiseksi nostettiin ladon lattialankut.
Lopuksi nostettiin aikaisemmin puretun saunan pellit tapulin katoksi ja sadevedenkeräimeksi. Samana iltana tulikin 20 mm vettä ukkoskuurossa, joten suoja oli tarpeen. Strategiseen kohtaan jätetty kottikärry oli puolillaan vettä. Myöhemmin täytyy vielä virittää jokin systeemi, jolla vesi saadaan tynnyriin tai säiliöön.
