Ameriikan sieniä

Vaikka maaliskuinen USA:n matkani oli toki työ- eli luomutuotteiden vientimatka, oli matkalla sivuteemana sienet, mikä huipentui tutustumiskäyntiin Field & Forest Products sienitilalle, hakiessani sieltä tämän kevään ympit sieniviljelyyn. Jopa asiakasyritykseni tuotekehitysasiantuntijan Jim Mitchelin oluen panemiseen kehittämä PicoBrew -laite – johon kävin myös tutustumassa – voisi soveltua myös sieniviljelyyn: kiinteän ja nestemäisen ympin ja miksei kambuchan valmistukseen.

Natural Products expo westissä oli useita sienialan yrityksiä, mm suomalainen foursigmafoods, joka on jo menestyksellä kehittänyt sieniuutteilleen markkinoita Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa (yrityksen nettisivut ovat huolella tehdyt – kannattaa katsoa). Lauantain konferenssiohjelmassa oli sienialan guruksi nousseen Paul Stametsin sessio ”Mushrooms for Bees, Trees, People & Planet: Better living through Mycology” siitä kuinka sienet voivat kaiken muun ohessa pelastaa mehiläiset. Avainsana on ”Mycorestoration” – luonnon ennallistaminen tai virkistäminen sienillä. Hänen yrityksensä osastolta kävin myös hakemassa Stametsin uusimman (2005) kirjan ”Mycelium Running” nimmarilla varustettuna ja vaihdoin pari sanaa ylälistapesien ekopohjan mahdollisesta käytöstä sienten ja mehiläisten vuorovaikutukseen. Siinä taas yksi kokeiltava asia.

 (Erkki Poytaniemi)

Paul Stamets puhumassa expo westin konferenssissa. Pääteemana sienten rooli mehiläisten pelastamisessa.

Messujen jälkeen lensin Chicagoon ja ajoin vuokra-autolla 4 tuntia pohjoiseen Peshtigoon (pieni kylä vielä tunti Green Baysta pohjoiseen Michigan järven länsipuolella), jossa Field & Forest Products sijaitsee. Harmillisesti omistajapariskunta oli juuri Japanissa tutustumassa sikäläiseen sienten kasvualustojen kasvatukseen, koska heidän tarkoituksenaan on rakentaa uudet tuotantotilat. Yksi työntekijöistä, Laura, kuitenkin käytti auliisti pari tuntia esitelläkseen tuotantotiloja sisällä ja ulkona ja vastaili kysymyksiini. Yritys on toiminut vuodesta 1983 ja busineksen ydin on sienikasvualustojen myynti sieniviljelijöille. Myös oma sieniviljely on varsin mittavaa, jolloin he pystyvät jatkuvasti seuraamaan kasvualustojensa laatua (ja käyttämään myytäväksi kelpaaattomat alustat). Töissä yrityksessä on omistajapariskunnan lisäksi 6 henkilöä. Lopulta lähdin 10 kg laatikko kasvualustoja mukanani.

 (Erkki Poytaniemi)

Field&Forest Products Pashtog, Wisconsin. Keli oli hyvin saman kaltainen kuin Etelä-Suomessa samaan aikaan.

Löysin Field & Forestin ”Farming the woods” -kirjan kautta. Kiinnostus kasvoi, kun totesin, kuinka pohjoisessa he harjoittavat sienten ulkoviljelyä ja kuinka laaja valikoima sienikantoja heillä on tarjolla. Talvilämpötilat ovat Peshtogissa samalla tasolla kuin Etelä-Suomessa, mutta kesät ovat viitisen astetta lämpimämpiä (heinäkuun keskilämpötila). Joka tapauksessa voisi ajatella, että sienikannat ja viljelymenetelmät, jotka toimivat heillä, ovat hyvä lähtökohta meillekin.

Tuotantotiloista näkee, että ne ovat muotoutuneet ajan myötä hiukan suunnittelemattomasti. Kuten Laurakin totesi, tavaravirrat eivät ole toimivia toisesta päästä sisään ja toisesta ulos logiikalla, vaan tavaraa joudutaan liikuttamaan edestakaisin. Ja ahtaus oli aika ilmeistä, joten kaiken kaikkiaan on ymmärrettävää, että omistajat olivat Japanissa suunnittelemassa uusia tiloja. Puhdastiloissa oli normaali laminaarivirtauskaappi ja autoklaavi oli uusi läpiladattavaa mallia (vanha kannellinen autoklaavi on käyttämättömänä). Viljanjyvien keittämiseen on isot suurkeittiökattilat. Höyrynkehitin toimii kaasulla. Valmiita kasvualustoja ja säilytettäviä kantoja säilytetään kylmähuoneissa.

 (Erkki Poytaniemi)

Lähettämö ja sahanpurukasvualustoja lähdössä asiakkaille.

 (Erkki Poytaniemi)

Laadunvalvonnassa hylätyt sahanpuruympit laitetaan telineille tuottamaan sieniä. Täss pukkaaä shiitaketta.

Asiakkaille myytäviä sahanpurukasvualustoja oli hyllyillä pussikaupalla. Osittain myös pölkyt olivat sisätiloissa rihmastoitumassa, mutta suurin osa toki ulkona. Siitakepölkyt olivat läheisessä metsässä, jossa myös pölkkyjen virittäminen tapahtuu vesisaaveissa. Vaikka Pohjois-Amerikassa tammi on suosituin shiitakepölkky, sitä ei ole FFP:llä käytettävissä ja he käyttävät sokerivaahteraa, joka toimii lähes yhtä hyvin. Laura arveli koivun toimivan myös ihan hyvin. Juuri sillä kertaa en muistanut, mikä leppä on englanniksi (alder), joten siihen en saanut mielipidettä. Osterivinokas ei heillä menesty vaahterapölkyssä, mutta he tuottavat sitä pienemmässä mittakaavassa toteemimenetelmällä.

 (Erkki Poytaniemi)

Kaikista sienikannoista on saatavilla sekä sahanpuruympit että puutappiympit (kuvassa).

Field&Forest nettisivuilta löytyy joitakin videoita, joista pölkkyjen ymppäysvideosta näkee, miten pölkyt voi tehokkaasti ympätä, mistä minäkin olen ottanut mallia. Työn tehokkuuden kannalta ydinkysymys on reikien poraaminen pölkkyihin – reikiähän täytyy olla viitisenkymmentä pölkyssään. Poraaminen käy toki porakoneella, mutta kulmahiomakone on suuremman kierroslukunsa ansiosta huomattavasti tehokkaampi (8500-10000 rpm; tavallinen porakone alle 2000 rpm). Samalla se steriloi reiän. FFP:llä on myynnissä tarkoitukseen sopiva kulmahiomakone, sovituskappale poranterälle ja poranteriä. Ikävä kyllä amerikkalaiset ovat edelleen tuumamitoissa, joten sovitin ei sovi Suomessa ostettuun kulmahiomakoneeseen, jossa on mm-kierre. Toisaalta amerikkalaiset laitteet toimivat 110V jännitteellä, joten niitäkään ei voi Suomessa käyttää ilman muuntajaa. Akkukoneet toimivat samoilla akuilla molemmilla mantereilla (siis saman valmistajan laitteet keskenään).

 (Erkki Poytaniemi)

Hericium erinaceus, ”leijonaharja”, toteemikasvatuksessa.

Päädyin siihen, että Milwaukeen M18 Fuel sarjan koneet 4Ah akuilla olisivat tehokkaimmat saatavilla olevat koneet tähän tarkoitukseen (Milwaukee on nimestään huolimatta saksalainen). Ostin Suomesta tarjouksesta Milwaukeen akkuporakoneen kahdella akulla (halvin tapa saada 2 kpl 4Ah akkua ja laturi sekä kaupanpäälle porakone) – USA:stahan ei kannata tuoda laturia, sillä sekin olisi 110V jännitteellä. USA:sta ostin kulmahiomakoneen runkona ja 2 lisäakkua. Aikamoinen investointi siis pölkkyjen rei’ittämiseen… Viime viikonloppuna testattiin yhdistelmää ja hyvin se toimi. Akkujen kestosta ei saanut vielä varmuutta, sillä niissä oli vain se lataus, mitä niissä kaupasta ostettaessa oli. Kuulemma vaatii 10 latauskierrosta ennenkuin lataus on maksimaalinen. Joka tapauksessa saatiin 19 pölkkyä rei’itettyä, joten olettaisin, että 40 voi mennä kun akut ovat kunnolla latauksessa. Saa nähdä…

 (Erkki Poytaniemi)

Edellisenä vuonna ympätyt pölkyt laitetaan rimojen päälle yhteen kerrokseen, jolloin ne ovat talvella lumen suojassa.

Samaisessa videossa näkee myös pölkkyjen ymppäyspöydän, josta soveltaen rakensin meille vastaavan. Tässä lyhyt video viime viikonlopun pölkkyjen rei’itysharjoituksesta. Lisäksi oleellinen osa settiä ovat ymppäystyökalut, joilla sahanpuruympin saa kätevästi laitettua porattuun reikään.

FFP:llä on mielestäni poikkeuksellisen laaja valikoima sienikantoja, erityisesti siitakkeita. Ulkoviljelyssä siitakkeen satokauden pidentämiseen on kaksi keinoa:

  1. Erilaisten kantojen eli kevät-, yleis- ja syyskantojen käyttö.
  2. Yleiskantojen kasvattaminen virittämällä (forcing).

Myös osterivinokkaasta löytyy sekä yleis (kesä) että syyskantoja.

 (Erkki Poytaniemi)

Tuotannossa olevat siitakepölkyt asetetaan ristipinoihin, joista sienet on helppo poimia. Yksi pino mahtuu kerrallaan virityssaaviin.

Mielenkiintoinen lyhyt vierailu siis amerikkalaiselle sieniviljelytilalle. Toki siellä oli mielenkiintoista käydä uudestaan tuotantokaudella. Katsotaan, onko siihen joskus tilaisuutta.